Melkoisen harvaksi on postaustahti lipsahtanut! Korjausliikettä ei varmaankaan ihan heti ole tulossa, mutta tykitetään nyt edes kuulumiset ajantasalle. Helmikuu menikin hujauksessa ja osin vähän synkissä tunnelmissa Lounan poismenon vuoksi. Myös loppuraskaus vei hieman mehuja, mutta siitä huolimatta kolmasti viikossa reippailin Savun kanssa vähän pidemmän iltalenkin. Jonkinlainen vaappumiskävely tehtiin toki joka päivä. Kolmesti viikossa ehdimme kaverin ja koiriensa kanssa pitkälle lenkille ja ne ovat sekä minulle että Savulle tärkeitä. Koska vauvaa ei vielä laskettuna päivänä kuulunut, kävimme sinäkin iltana liki 8km iltareippailut. Tahtini hidastui loppua kohden reilusti, mutta koirien kannalta se oli vain hyvä juttu. Tavanomaiseen tunnin lenkkiin kului liki kaksi tuntia, sehän meinasi koirille vain reilusti enemmän juoksentelu aikaa.
Kävimme Savun kanssa myös lounaalla Bistro Miss Adassa. Pidän paikan ruuista, miljööstä ja sinne on koirakin tervetullut. Kun siskoni tarjoutui hoitamaan Papua siksi aikaa, että päästään kaverin ja koirien kanssa lounastreffeille oli tilaisuuteen tartuttava oitis. Ihan heti tuskin päästään uudelleen.
Viimein helmikuun lopulla koitti se aika, kun lähdettiin sairaalaan synnytyspuuhiin. Torstaina 27.2 meille syntyi pieni tyttö ja kotiutumaan pääsimme jo seuraavana päivänä. Savu tosin on hyvästä voinnistani huolimatta hoidossa edelleen ja varmaan vielä muutaman viikon. Koska minulla ei ole tuplarattaita, kuljen jatkossa lenkeillä toinen lapsi vaunuissa ja toinen repussa. Taaperon maasta selkään nostoa ei nyt ihan heti ole suositeltavaa tehdä, joten pitää odotella että vauva hieman kasvaa, jotta hänet saa pakata reppuun. Toki tyttö on vielä niin pienikin, ettei häntä saa ulos heti viedäkään. Lapsista toisinaan on täällä mainintaa, joten lienee asiallista ilmoittaa että esikoisemme on somessa Papu ja tämä tulokas Pipa.
Savu kävi meillä kotona pyörähtämässä kylässä ja sille vauva olikin kuin tuttu juttu. Sinänsä vähän harmittaa että Savu on hoidossa. Siitä kun ei ole vaivaa, vaan ennemminkin pelkkää iloa. Lenkille se vain ei nyt pääsisi ja mieskään ei pitkien työpäivien jälkeen lähde metsään rämpimään. Niinpä on koiralle reilumpaa, että se saa olla tuttujen koirakavereiden luona hoidossa. Ehdinpä saada arjen kahden lapsen kanssa rullaamaan vähän rennommin.
Kaikki kuvat on otettu reilu parin viikon sisään. Ei uskoisi, sillä pihassamme on viikon verran ollut kymmenisen senttiä lunta. Vaihtelevaa on tämä Suomen talvikeli! Palailemme kuulumisten kera kunhan kaikki perheenjäsenet ovat koossa ja arki lähtee pyörimään.
Joka lukijalle oikein hyvää kevättä!
Kaikki kuvat on otettu reilu parin viikon sisään. Ei uskoisi, sillä pihassamme on viikon verran ollut kymmenisen senttiä lunta. Vaihtelevaa on tämä Suomen talvikeli! Palailemme kuulumisten kera kunhan kaikki perheenjäsenet ovat koossa ja arki lähtee pyörimään.
Joka lukijalle oikein hyvää kevättä!
Ihana Savu <3 Hippukin lähti hoitoon, veljeni lapset halusivat ottaa sen hiihtolomalle. Se lähti jo viikko sitten ja ens vkonloppuna haen sen takaisin. Ikävä on kova ja koti tuntuu niin tyhjältä. Mutta ajattelen niin että Hippu pääsi aktiviteettilomalle, sen ei tarvii olla työpäiviä yksin, se saa leikkiä ja riemuita lasten kanssa, se pääsee joka paikkaan mukaan ja saa seilata kahden kodin väliä ( porukat ja veljeni asuvat naapureina ). Sillä on siis monta hoitajaa ja monta lempi-ihmistä. Heittelevät palloa ja juoksevat pellolla.
VastaaPoistaMeidän pihapupukin on rohkaistunut tosi paljon! Se tulee nykyään iltaisin tuohon terassille odottamaan ruokaa. Se syö vaikka seison vieressä eikä pelkää. Koira syö sen pelletit jos niitä ripottelee pihalle. Saisin minä loukutettua tuon kanin jos haluan mutta kerta se pysyy vapaana, olkoon. Sillä on monta suojaisaa piharakennusta missä se saa olla rauhassa. Ja fasaaneita pihalla kaverina <3