01 tammikuuta 2023

Tavoitteet 2023

Suuntaa antavia tavoitteita seuraavalle vuodelle ja pieni tsekkaus miten pääsimme viime vuoden tavoitteisiin. Suhteeni tavoitteisiin on kehittynyt vuosi vuodelta; tykkään asettaa niitä harrastukseeni, mutta ne eivät määräile koko elämääni tai määritä minua ihmisenä.

Vuosi 2022 opetti paljon ja vei koiran koulutuksessa syvälle. Molemmat koirat hiovat taitojani ahkerasti treenikentillä.

Savun kanssa tavoittelimme rallytokon voittajaluokasta hyväksyttyä tulosta. Sen saimme 💙 Tokosta tavoittelin koularia, mutta sitä emme saaneet. Aioin myös opettaa kantarellien ilmaisun maastossa ja ottaa tänne videota käsittelyharjoituksistamme. Kumpikin jäi toteuttamatta 😂

Loimun kanssa toivoin yhteistä kuplaa ja hyvää suhdetta. Harrastustaitojen pohjia ja retkikoiran perustaitoja, sekä käsittely- ja varusteidenpukemisen sujuvuutta. Teimme Loimun kanssa kaikkea, vaihtelevalla menestyksellä. Loimu inhoaa varusteiden pukemista edelleen, mutta retki- ja arkikoiran taidot se hanskaa hyvin. Yhteinen kuplamme poksahtelee muiden silmien alla, mutta koen meillä olevan hyvä suhde. Nyt ollaan jo tutumpia toisillemme, kuin vuosi sitten.

Kansallispuistojen keräily jatkui ja kävimme päiväseltään Selkämeren kansallispuistossa. Tilaisuus oli jo tosi lähellä, mutta Tiilikkajärvi ja Hiidenportti jäivät taas näkemättä. 

Sitten ajatuksia ensi vuodelle.


Savu

Toko AVO liikkeet kokonaisuuksiksi. Kisatreeniä kimppatreeneihin ja sujuvuutta paikalla istumiseen. Kehään menot, siirtymän, liikkeen alut ja muut liikkeiden ulkopuoliset asiat haltuun ja tutuiksi molemmille.

Koetavoitteita ei ole, koska toistaiseksi kisaaminen aiheuttaa itselleni niin hirveän olon (ahdistusta ja kaikkea muuta mikä ei ole enää normaalia jännitystä) ettei ole järkeä kiusata sillä itseä ja koiraa. Kisataan sitten, kun asia on työstetty ja kisaaminen tuntuu hyvältä. Ehkä tänä vuonna, tai vasta ensi vuonna. Olen siitä onnekkaassa tilanteessa että tykkään treenata koirien kanssa tavoitteellisesti myös ilman koetavoitteita. 

BH-koe treeniä, etenkin pitkä paikkis ja henkilöryhmä. Ylipäänsä selvitys mitä BH-koe vaatii ja ehkä voisi olla hullu ja käydä siellä.

Rallytokon VOI/MES liikkeet haltuun yksittäin ja radalla. Harjoitellaan vihje uusimiseen sujuvaksi ja lähtörutiineja. Erilaiset häiriöt radalla haltuun, etenkin eri etäisyyksillä seisovat ihmiset.

Savulle (ja itselle) yleisesti erilaiset ihmishäiriöt haltuun harjoittelemalla. Tässä taitaa olla oma päänsisäinen työstäminen huomattavasti koiraa isompi.

Uutena harrastuksena olen päättänyt kokeilla Savun kanssa noseworkia. Ollaan tehty hajutyöskentelyä huviksemme kotona ja Savu osaa etsiä sisätiloissa kahvipapuja ja kantarelleja. Uskon että nosework olisi Savulle mielekästä. Itsestäni tuntuisi virkistävältä tehdä välillä tovi jotain muuta ja ehkä suhtautua johonkin tekemiseen rennommin, kuin jatkuvasti haastaa itseään uudestaan ja uudestaan tottelevaisuuslajeilla.


Loimu

Loimun kanssa jatkamme yhteisen kuplan luomista ja pohjataitoja tokoon ja rallytokoon. Vilkkaan koiran ohjaaminen vaatii vielä harjoittelua, mutta sujuu paremmin kuin aiemmin. Vahvistetiheys ja sopivat vahvisteet ovat Loimun kanssa olennainen asia; paljon juoksemista siis.

Loimun kanssa aion kokeilla vetoa. Olen tehnyt vetoa enemmän vähemmän jokaisen koirani kanssa, joskaan Savu ei syttynyt hommaan kovinkaan hyvin joten sen vetovaljaat lähtivät uuteen kotiin. Loimu kuitenkin rakastaa juosta, joten miksipä ei. Ensisijaisesti koirajuoksu on kiikarissa. Kisatavotteita ei ole, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos oikein innostutaan ja opittaisiin olemaan ohitettavina.

Toinen harrastevaihtoehto on jälki sitten sulan maan aikaan, josko me siinäkin jollekin mallille päästäisiin. On tosin jonkin koulutettavaksi mentävä kun en lajista mitään tiedä.

SmartDog kongitio testi on suunnitteilla loppuvuodelle, kun Loimu täyttää kaksi vuotta.

Terveystarkit (lonkat, kyynäret, selkä, silmät, polvet, sydän) olen kaavaillut hoidettavaksi nyt alkuvuodelle.

Näyttelytreenit. (En olisi ikinä uskonut että MINÄ kirjaan näitä tavoitteeksi😂) Koska tykkään oppia uutta ja pyrin nykyään olemaan aiempaa huolellisempi, Loimu alkaa opiskella näyttelyissä piipahtamista varten näyttelytaitoja. En välitä kuristaa koiraani, joten tässä riittääkin tekemistä, että Loimu ravaisi hihna löysällä muiden koirien kanssa. Yrittänyttä ei laiteta 😂 Jos emme onnistu vielä tänä vuonna, mennään näyttelyihin sitten ensi vuonna.


Molemmille koirille vähän kuin tavoitteina on koiraleirit. Me tykätään telttailla ja treenata hyvällä porukalla osaavien kouluttajien opissa, joten leireille lähdetään vaikka koetavoitteita ei toistaiseksi olekaan.

Tälle vuodelle toivon hiukan vähäisempiä flunssapöpöjä kuin viime vuonna. Ja voi kunpa järjestyisi retket uusiin kansallispuistoihin, ehkä peräti roadtrip pikkuväen ja koirien kanssa. Kunhan arki rullaa ja pääsemme metsäilemään, kaikki tavoitteiden toteutumiset on pelkkää extraa. Onnea on että mulla on kuitenkin terveet koirat, joiden kanssa olla ja elää 💙💛

4 kommenttia:

  1. Olenkohan aiemminkin jo tämän kirjoittanut, ehkä, mutta kirjoitanpa kuitenkin, että on hauska lukea kuvauksiasi Loimusta, kun usein on kuin kirjoittaisit Tihkusta. Minua hymyilytti tuo "paljon juoksemista siis" vahvisteiden kohdalla - Tihku myös motivoituu liikkeestä, leikistä ja leluista, ja koirieni yksi olennainen ero on se, että liito-orava Tihkun kanssa treenatessani hengästyn itsekin :D.

    Meillä myös varusteiden pukeminen on inhokkihommaa - Wiimaa ei siis harmita, mutta Tihku ei tykkää. Antaa kylläkin vastustelematta pukea ja tulee puettavaksi hetken tuumattuaan, mutta inhoaa joka sekuntia. Hassua miten erilaisia koirat voivat olla, mutta niinhän ollaan me ihmisetkin :) .
    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mulla joku muistikuva on heidän samankaltaisuudestaan! Tosi hauska kyllä :D Mä kans hengästyn Loimun kans treenatessa joku kerta, Savun kanssa tämmöstä ei tarvitse edes miettiä.
      Ja varusteiden pukemisessa sama, Savu ei oo moksiskaan. Loimu antaa pukea mutta silminnähden inhoaa. Sillä oli jo pienenä niin voimakas asenne valjaita kohtaan, etten oikein vielä ole päässyt sen kanssa eteenpäin. Ehkä tänä vuonna.

      Poista
  2. Mulla on kans tavoitteena Tiilikkajärvi, asun vieressä niin häpeä etten ole saanut itseäni roudattua sinne. Kerran käytiin mutta vain parkkipaikalla, oli aika paljon porukkaa. Koiran kans hyvällä kelillä vois kiertää sen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me asutaan ihan lähellä Seitsemistä mutta harvakseltaan tulee siellä käytyä 😂 Jotenkin sitä mieli halajaa aina kauaksi tai sitten kolutaa vaan lähimetsiä.

      Poista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)