22 marraskuuta 2014

Kuinka paljon mahtuu pieneen koiraan...

Tänään tulivat Linda ja Marley käymään ja veimme koirat soramontulle. Koirilla intoa piisasi ja päästettiin kaksikko ensimmäisenä riehumaan. Lerpattavia korvia, kuolaavat turvat ja jättiloikkia ympäriinsä, pöhköt.



Vetämäänhän me nuo sitten laitettiin, toiveena että kumpikaan ei itseään teloisi. Niko toi montulle auton renkaan ja ei muuta kuin koirat valjaisiin ja liinoihin. Otettiin muutaman kerran sadan metrin pätkä, koirat saivat juosta välillämme. Jopa Tuikku innostui kunnolla, ei tosin irronnut siltä yhtä hyviä ilmeitä kuin Marlilta! Mutkissa tuli vähän hämmentyneenä seisinki tiukkana, kun kaveri nykäisi, mutta muuten veti oikein lennokkaasti toisen vierellä. Ylpee oon pikku Tuikusta.

Kun veto kerran sujui tällä kaksikolla, niin ensi talvena sitten kelkka perään ja menoksi. Samanlainen tyyli kummallakin vetää, tuommoinen tasainen ja varma, mutta ei mitään huippunopeuksia saavuttava. Koirat ovat myös melko samaa kokoa, joten siinäkään ei tule ongelmaa. Ja juttuun tultiin enemmän kuin paremmin! Alla vielä videota hömppäilyistä.

17 marraskuuta 2014

Käännöksiä joka suhteessa



Illalla oli treenit Ylöjärvellä parkkiksella. Paikalle pääsivät Annika, Annina ja Hanna. Meidän suunnitelma oli treenailla Tuikun kanssa "vähän kaikkea", eli siis rallytokon käännöksiä (270, 360) ja pujottelua, sekä rauhoittumista. Otin jostain  kumman syystä ihan yltiö pitkiä seuruupätkiä, palkkasin koiraa epämääräisesti kun namit juuttuivat taskuun ja kävelin itse vinoon, ööh... No Annika antoikin seuruista sitten palautetta ja iso osa meidän virheistä johtuu yksin treenaamisesta ja "automatisoitumisesta".

Muistilista
• Älä toljota koiraa, katse eteen
• Toista korkeintaan kolmesti ja lopeta onnistuneeseen suoritukseen
• Lyhyitä seuruupätkiä, hitaammin, koiralle aikaa pysähdyksiin, lähtöihin ja käännöksiin, ei ole kiire 

Pujottelussa harjoittelin katsomaan eteenpäin ja Annika merkkasi kun koira kulki hyvin. Tuikku tajusi idean nopeasti ja me saatiin tehtyä tosi nättiä pujottelua. Sivulle tulossa jätin käsiavun pois, koira tulee pelkällä käskyllä, nyt on vain itse opeteltava turhat avut pois ja vaadittava koiralta enemmän. Korjaan herkästi Tuikun puuhia, sen sijaan että ohjaisin sen tekemään heti oikein. Tosi kiva päästä vihdoin ja viimein kimppatreeneihin, saa jotain oikeaa palautetta ja pystyy kehittämään tekemisiään.

Noin muuten oli tosi kivat treenit ja homma pelasi, kukin häiriönä toisilleen ja apulaisina. Rauhoittumisharjoituksetkin sujuivat kivasti, niitä jatketaan ja toivotaan että tuottavat tulosta, meinaavat siis sitä että tuo ei ryntää ihmisten luokse. Viimeistään ensi viikolla uudestaan treenaamaan!

03 marraskuuta 2014

DIY: Pistolukko panta

Tuli tehtyä Tuikulle pistolukkopanta ja nyt panostettiin siihen oikeaan kestävyyteen. Tässä ohjevideo punokseen, itse tein tämän ohjeen mukaan. Pannan tekemisessä meni reilu tunti, jonkinaikaa vei tuo punoksen tajuaminen, mutta loppuviimeksi oli hyvin helppo. Pannan ympärysmitta on noin 50cm ja leveys noin 4-5cm. Pistolukko on metallinen ja sen molemmin puolin on metallirenkaat hihnan kytkemistä varten.

Tarvitset


Popi sai samalla tekniikalla tehdyn, yhtä riviä kapeamman pannan ruskeana. Kyllä nyt pikkuisen kelpaa uusilla varusteilla, samaa väriä tein hihnankin. Valitettavasti pistolukon ja D-lenkit olin mitoittanut väärin, eivät mene yks yhteen kiinni kuten halusin, mutta toimiva panta kuitenkin. Narua meni vain kolme metriä, on tuo niin pieni koira.

30 lokakuuta 2014

Tuottiko kesän jumppa tulosta?

Tänään lähdettiin illalla Tuikun kanssa koirahierojalle. Viimeksi oltiin koirahieronnassa kesäkuussa. Tuolloin koira oli reisistä, lannerangasta ja edestä jumissa, sekä kulki kierossa. Tällä kertaa tarkasteltiin, tuottivatko kesän jumppailut toivottua tulosta, eli suoristumisen.

Kävelytin Tuikun ensin ulkona ja sitten sisälle. Hurja säpinä taas päällä, ympäri ämpäri säntäilyä, pitihän kaikki paikat tarkistaa. Pikkuhiljaa rauhoittui sen verran, että voitiin aloittaa hieronta. Alku oli vähän painimista, mutta kun koira toistamiseen laitettiin maihin ja rauhoiteltiin paikoilleen, alkoi Tuikku nauttia touhusta.

Kehuja saatiin ja jumppa oli vaikuttanut hyvin positiivisesti! Tuikku kulkee täysin suorassa. Lannerangan paikkeillla oli hieman jumia ja tällä kertaa molemmilla puolin etureisissä. Mutta hyvä puoli se, että jumitus oli symmetristä, eikä koira kulkenut vinossa. Lihaskunto oli paranntunut hurjasti ja koirakin oli hoikistunut. Voisi kuulemma sanoa, että huippukunnossa! Ilo kuulla positiivista palautetta, tästä kelpaa aloittaa kunnolla talven vetoharrastus!

25 lokakuuta 2014

Erilaiset ja silti niin samanlaiset



Tuikun uusi leikkikaveri, vieläpä tästä lähimaastoista. Sekarotuinen, labbiksen ja kultsun risteytys Beta. Kummallakin tavallaan niin samanlaiset leikit, silti kumpikaan ei tykännyt, kun toinen hyppi päälle. Kokoeroa oli, Tuikku oli selvästi maskuliinisempi ja kookkaampi, mutta ei Beta suinkaan jalkoihin jäänyt. Värierokin oli jotenkin hauska, sulonen kaksikko. Varmasti treffaavat toistekin, kun kerran juttuun tulivat.

23 lokakuuta 2014

Hyvän mielen temppuilut

Kiitos haasteesta Satulle! Tarkoitus oli koota osaamamme temput videolle ja jakaa tänne. Tässä haaste Tuikun osalta, pikkuisilta tulossa ajan kanssa. Yhtäkään temppua ei alettu opettamaan tätä videota varten vaan kuvasin kaikki vanhat ja opitut temput uudelleen videolle (sekä pari keskeneräistä temppua). Hävettävän vähän me temppuja osataan, mutta opetusta on rajoittanut se, että koira ei ole sisällä. Laittakaahan video ennen katsomista HD laadulle, että saatte selvää! Enjoy! Haastetta saavat jatkaa kaikki halukkaat!

22 lokakuuta 2014

Niin tosi kivaa reenata


Kuvat yllä © Linda Haapaniemi

Vihdoinkin toiset treenit tämän poppoon kanssa (eilen illalla), täytyy kyllä ihan ensimmäisenä sanoa, että Millan ja Lindan kanssa mulla on pitkästä aikaa kivaa porukkatreeneissä! Kukaan ei arvostele mun tavotteita, koiran rotua tai osaamistasoa, vaan palaute tulee palautteena.

Sitten itse treeneihin. Pallolla leikkimistä,  muutama helppo käsky ja koira oikeaan viretilaan. Otettiin Tuikun kanssa ensin pujottelua edestakaisin. Tarkoitus on saada koira kulkemaan siinä reippaasti, tiivisti ja samalla kuitenkin ketterästi, ei törppöihin kompuroiden. Tästä on tulossa videota. Ensimmisellä kerralla Tuikku lähti turhan innokkaasti ja astui kolmannen törpön päälle, keskeytimme suorituksen heti. Pieni tauko ja uusi yritys, muuten hyvin ja toiveiden mukaisesti, mutta vähän turhan paljon Tuikku irtosi pujottelun kärjessä. Aika hyvin on oppinut seuraamaan kättäni, eli kulkee hyvässä linjassa ja kääntyy eleideni mukaisesti. Tuikku meni pujottelut melko innokkaasti, maltti olisi valttia... Mutta toisaalta, pahin ongelmamme kompuroinnin lisäksi on ollut laiskottelu, joten olin tyytyväinen.


Riemua koiralla riitti ja vaikka ympärillä oli koiria, kauempana meni autoja ja jotain työmiehiäkin siinä hääräsi, niin uskalsin irrottaa hihnasta. Otettiin pikkupätkä seuruuta ja palkkasin pallolla. Pallo on ylivoimaisesti Tuikun lemppari, se ampuu perään aivan miljoonaa ja tajuaa tuoda sen takaisininkin.

Varsinaiseen treeniimme kuului toisena osana eteentulon harjoittelu. Kuin ihmeenkaupalla saatiin kohtuu suoria, reippaita ja historiamme tiiviimpiä eteentuloja! Oon kyllä tyytyväinen piskiin! Tähän samaan syssyyn lisäyksenä, että olen ajatellut rekisteröidä tuon koiran. On niin kova hinku jo kisakentille rallytokossa ja möllejä ei näy mailla halmeilla. Toisaalta, olisihan se kiva saada viralliset tulokset sitten ihan nettiin. Olen myös tätä nykyä elätellyt toiveita, että voisimme päästä peräti AVO luokkaan asti, kun vain irtipitotreenejä tekee tarpeeksi. Ainakin sisätiloissa uskaltaisin... Ken tietää, aika näyttää. Ensi treeneihin ilmeisesti vuokrataan Wuffin halli, mun puolesta lisääkin väkeä saa tulla, niin saadaan hinta pienemmäksi.



Jäätävä tuuli ajoi treenimme hiukan lyhyiksi, lähdimme koko porukka etsimään Lielahden koirapuistoa ja pienen harhailun jälkeen löysimmekin. Irwin ja Tuikku löysivät yhteisen sävelen ja kaksikko hepuloikin oikein kunnolla. Taitaa olla Tuikulla uusi mies kiikarissa. Myös eläkeläinen Sabrina kiinnosti Tuikkua kovin, samoin Awa pentu, liekö syy kaksikon pieni koko... Melkein onnistunut kaverikuvakin saatiin tällä kertaa, ainakin kaikki koirat näkyvät, joskin kuva on edelleen aika hämärä. Vasemmalta alkaen Irwin, Trixie, Tuikku, Sabrina, Kirppa ja tuo pakeneva otus on Awa. Iso kiitos huipputreeniseurasta ja puistoilusta!