11 tammikuuta 2016

Koiran kylmänsietokyky


Se on mielenkiintoinen aihe. Siitä ollaan montaa mieltä ja nyt pakkasten tullen se on puhuttanut yhtä sun toista. Vähän kuin kesällä se saako koiraa trimmata kuumuuden takia. No joo. Mielipidepostausta toivottiin, tässä tulee. Mielipiteitä on monia, ei tarvitse kenenkään vetää hernettä nenään ja kukin taaplaa tavallaan, eikä se ole minulta pois. Hienoa, jos sinulla on eri mielipide ja pystyt sen ilmaisemaan asiallisesti, kunnioitan suuresti. Yritän saada oman tekstini pysymään kasassa ja käsittelemään yleisluonteisesti koiria, mainitsen erikseen jos puhun karvattomista koirista jne.

Ymmärrän, että -30 asteen pakkasessa seistessä tulee paleltumia. Niin tulee minullekin. Mutta en ymmärrä sitä, että artikkeliin haastatellaan lemmikkiliikkeen myyjää, joka suosittelee hankkimaan koiralle jotakin lämmikettä kun lämpötila menee alle +5. Ymmärrän kyllä sen karvattoman koiran, mutta en pidä sitä normaalina. Kuten sen sellaistakaan turkkia jota on "värin verran". Normaali koira ei tarvitse plussakelillä vaatetta, normaali olosuhteissa. Taas jos ollaan autossa, märkänä, rankan suorituksen ohella ja plaa plaa plaa, se voi silloin olla perusteltua. Kyllä minäkin sanoisin vaikka mitä, että saisin tuotteeni myytyä, näin btw...


Minulta on kysytty tänä vuonna jo useampaan kertaan, palelevatko koirani. Eivät oikeastaan, pompat ja haalarit ovat normaaliarjessa itseasiassa ihan turhia. Pomppaa käytetään vain lämppäreissä ja Vilkulla on haalari jos/kun se yöpyy ulkona. Mutta eipä tule lenkille puettua yhtään mitään. Eikä kumpikaan palele. Molemmilla koirillani on pohjavilla, mutta kyllä Tuikku vaan on ihan kaljuruikun näköinen nyt, kun ei ole sitä kunnollista talviturkkia. Vuosi sitten Tuikku oli näillä pakkasilla onnellisena ulkona. Ei sitä voinut sillä turkilla sisälle ottaa, se oli koiralle ihan tuskaa. Nyt kaikki karva on pudoteltu ja puuhkahäntäkin on muuttunut aika siimaksi. Myös Vilkku on tiivisturkkinen ja vatsassakaan ei turhan vahvaa turkkia ole.

Kumpainenkin hurtta tarkenee hyvin, kovimmillakin pakkasilla heitimme tunnin lenkin ja kumpikin rallatti tyytyväisinä. Pitää vain huolehtia, ettei kumpikaan kastele itseään, eikä jää seisoskelemaan. Tossuja en ole kummallekaan edes yrittänyt, tuskin pysyisivät jalassa, Vilkku ei varmaan suostuisi kävelemään. Enkä aiokaan pukea, yhtään mitään, ellei koirien tahti syystä tai toisesta muutu.


Jaksan toisinaan ihmetellä, että kun puhutaan hyvästä ja säänkestävästä kasvasta ja kun mittari menee miinukselle on niillä isoillakin ihan oikeasti turkikkailla koirilla ties minkälaista haalaria ja toppapukua päällä. Överiä? No ehkä joskus. Koiran pukeminen ja lämpimän päälle laittaminen ei ole minulta pois ja tiedän paljon koiria, jotka ihan oikeasti palelevat. Porukoiden Myy ei viime viikon pakkasilla mielellään edes tullut ulos ja jos käy pakkasella kova tuuli, ei se silloinkaan ulkona viihdy. Omat koirani sen sijaan nauttivat. Kylmänsietokykyyn tai vaatetukseen vaikuttavat myös esim. lihasjäykkyys, nivelkolotukset, koiran ikä... Talvipennut ovat olleet meillä vain muutamia minuutteja kerrallaan ulkoilemassa ja mahdollisesti vaatteet päällä. Helposti jumiutuvat toki pidetään lämpiminä, kuten nivelvaivaiset jne jne.

Antaa niiden koirien ulkoilla mielensä ja tahtinsa mukaan ja tarvittaessa sitten lämmikettä niskaan. Yksioikoisesti ei kuitenkaan voi sanoa, että vain arktiset rodut kuuluvat ulos ja kaikille muille viileällä kelillä lämmikettä niskaan. Ei se niin mene. Tuikku ei ole yhtään sen arktisempi vaikka se nelisen vuotta olikin ulkona. Eikä Vilkku ole pitkä/paksukarvainen koira ja tarkenee silti hyvin. Viimeksi sillä on haalari ja pomppa ollut päällä, kun tulimme uimalasta ulos.



Olen seuraillut koirieni pakkasrajoja ja ainakin tämän talven perusteella Vilkku viihtyy ulkona -30 ihan tyytyväisenä. Tuikku käy myös ulkona, mutta tulee mieluummin jo pian sisälle. Ulkokoirana ollessaan se tuli yöksi sisälle noilla pakkasilla ja mielellään kävi päiväselläänkin välillä, ellei sitten ollut kopissa. Meidän pakkasraja lienee n. -30 astessa ja sen jälkeen voi miettiä, ulkoileeko ollenkaan, itse en nimittäin kestä. Lisään tähän myös heti sen, että koirankin kylmänsietokykyä voi kehittää. Toivottavasti muistin kirjoitella kaiken olennaisen, voi olla, että jotain jäi puuttumaan.

Millaisia pakkasrajoja olette teidän koirillanne huomanneet? Pyrkivätkö sisälle tai palelevatko? Entä paleleeko joku jo syksyllä kun on märkää ja tuulista? Vapaasti saa keskustella, kaikilla kuitenkin niin erilaisia koiria!

09 tammikuuta 2016

Hylky kädet taskussa



Olimme tänään YLÖKKin järjestämissä rallytokokilpailuissa, meidän ensimmäiset viralliset ja sen mukaisesti jännittikin! Oltiin paikan päällä jo ajoissa, Niko lenkitteli Tuikku ja minä täytin kisakirjaa. Tuikku mitattiin ja siru luettiin ja koira nautti saamastaan huomiosta. Takaisin ulkoilemaan ja sisällä ramppaamista. Oman vuoron odottelu ahtaalla käytävällä vaati vähän kikkakolmosia, Tuikkua kiinnostivat vinkupallot, vinkuvat koirat, isot ja pienet koirat, kyttäävät koirat ja kaikki sellaiset koirat joita olisi voinut vähän provosoida. Eli ei siellä kauheen moni koira sitten jäänyt Tuikulta huomaamatta...

No meidän vuoro sitten tuli, meno oli ihan huippua verrattuna tähän ja tähän (en edes tajua miksi ja miten olemme startanneet aiemmin...). Koira työskenteli mukavasti ja pinnisteli keskittyäkseen. Emme ole aikoihin treenanneet ratoja ja Tuikulla meinasi välillä usko loppua, että tämä ei pääty koskaan. Hienosti rakki kuitenkin tsemppasi. Paikalla oli myös harjottelijatuomari, joka löysi tekemisestämme aika paljon huomautettavaa. Huolimatta siitä että itse laitoin käden radan loputtua taskuun ja olisin sillä saanut hylyn, saimme pisteillämme muutenkin hylyn.


Tuomarina IIRIS HARJU

HYL 1.58s

Lähtö, -1 taluttimen kiristyminen
360 vasemmalle, -1 kontrollin puute, -1 taluttimen kiristyminen
Istu, kierrä koiran ympäri, -1 taluttimen kiristyminen
Täyskäännös oikealle, -1 ohjaajavirhe, -1 kyltin nuuskiminen
Juosten
Normaali vauhti
Koira eteen, oikealta sivulle, -1 epätarkasti suoritettu liike
270 vasemmalle, -1 kontrollin puute, -10 väärin suoritettu liike (rintamasuunta)
Käännös oikealle, -1 kontrollin puute
Koira perusasentoon, yksi askel, istu, kaksi askelta, istu, kolme askelta, istu, -1 kontrollin puute, -10 väärin suoritettu tehtävä (ylimääräinen istuminen)
360 oikealle, -1 taluttimen kiristyminen
Saksalainen täyskäännös, -1 epätarkasti suoritettu liike
Käännös oikealle
Spiraali oikealle
Liikkeestä maahan, -1 taluttimen kiristyminen
Maali, ratavirhe (käsi epämääräisesti taskussa)

Listaa katsoessa tulee fiilis että jippii, kaikkien näiden vuosien aikana olemme oppineet viisi liikettä oikein... No joo, videolta en kyllä ihan kaikkia taluttimen kiristymisiä löytänyt, vaikka moneen kertaan katsoin. Suorituspaikkani olivat parempia kuin viimeksi ja koira teki töitä paremmin kuin koskaan (kilpailuissa siis). Olen tulokseen siis ihan tyytyväinen, tästä se ura vasta urkenee.

Nyt treenataan ja jynssätään nuo huomautetut kohdat kuntoon, vähän tarkkuutta vielä käännöksiin ja kestoa ratoihin. Itse voisin vilkaista sääntökirjaa ja antaa koiralle selkeämpiä ohjeita. Ja ei muuta kuin uusiin kisoihin!

07 tammikuuta 2016

Retkeilyn ABC: Talviretkeilystä ja varusteasioista



Retkeilyn ABC: Perusteita ja retken suunnittelua 7/2015

Talviretkeily

Ei sovi kaikille koirille. Erityishuomioina voisi pitää vaatekerraston lisäämistä, reissuun tujumpaa ruokaa ja enemmän, lämmintä juomaa ja runsaasti vara-pattereita otsalamppuun, kun tulee pimeä. Olen itse menossa viikon kuluttua ensimmäiselle talviretkelleni. Toivon, että olisi hiukan leudompaa keliä, sillä tämä -27 asettaa hiukan uudenlaisia haasteita. Ostin täydennykseksi varusteita itselleni ja varustelistani reissulle (1 yö) tulee olemaan seuraavanlainen

- rinkka
- 2xmakuupussi
- istuinalusta
- retkipatja
- termosmuki
- retkiastiat
- energiapitoista ruokaa ja juomaa
- monikerroksinen vaatetus

Koirille hankin hiljattain reput ja Vilkku pääseekin ensimmäisenä omaansa kokeilemaan. Reput ovat Ruffwearin ja istuvat täydellisesti, eikä ole kyllä moitittavaa. Reput ovat myös melko tilavat ja pidemmänkin ajan sapuskat mahtuvat mukaan. Ruffwearin varusteisiin voit tutustua täällä. Hyvässä maastossa on toki myös mahdollisuus, että koira voi vetää varusteita, mutta Suomen eteläisissä metsissä tämä harvemmin onnistuu. Niin kuin itsekin rinkan kantamista, kannattaa koirienkin treenata repun kantamista pari kolme viikkoa jo ennen kuin varsinaiseen reissuun lähdetään. Mitä pitemmin ehtii harjoitella, sen parempi.



Talvimajoitus onkin toinen juttu, teltta, kota, laavu, lumeen kaivettu peti. Meidän on tarkoitus nukkua ensi viikon minivaelluksella avolaavussa. Sen verran kuitenkin olen aloittelija, että jos pakkanen paukkuu näissä lukemissa, en lähde retkeilemään. Onnistuinhan jo eilen palelluttaa pikkusormeni. Paleltumien hoidosta voi lukea täältä. Tarkoitus on kuitenkin nukkua kahdessa makuupussissa ja selvitä yö ihan lämpimissä tunnelmissa. Koska Vilkku ei ole ulkokoira, olemme ulkoilleet nyt viimeisen kuukauden ajan mahdollisimman paljon. Ja se on tuottanut tulosta, sillä se on alkanut kasvattaa vahvempaa talviturkkia. Siitä huolimatta Vilkku yöpyy talviretkellä fleecehaalarin ja pompan turvin ja ompa sillä mahdollisuus tulla makuupussiinkin, jos haluaa. Mikäli Tuikku tulisi mukaan, nukkuisi se viltin ja avaruuslakanan päällä pomppa päällään. Vanha kunnon ulkokoira.

Koirien kylmänkestosta onkin ollut nyt näillä pakkasilla puhetta ja mielipidettä ääripäästä toiseen. Kukin tuntee varmasti oman koiransa ja missä toinen tarkenee niin yksi palelee ja kolmas läähättää. Ulkokoirasta voi tehdä sisäkoiran, mutta sama ei menekään toisinpäin ihan niin sukkelasti. Muistan, kuinka Tuikku oli aivan tuskastunut, kun talven kovilla pakkasilla otimme sitä sisälle, kun se vielä ulkokoirana oli. Tuolloin se viihtyi paljon paremmin ulkona ja kävi koppiinsa suojaan, jos halusi. Se kasvatti tuuhean ja tiiviin talvikarvan, kun vertasi vaikka Tuikun siskoon joka on sisällä, niin eihän niitä ollut uskoa sisaruksiksi. Nyt sisäkoirana Tuikku on ihan nakupelle. Siis aiempaan verrattuna, ei se palele, mutta ei sitä tuolla karvalla voisi ympärivuorokautisesti ulkona pitää.



Koska en vielä kokemattomana voi tämän enempää talviretkeilystä teitä informoida, niin päätin listata meiltä löytyviä retkeilyvarusteita, jotka olen kokenut hyödyllisiksi. Uusimpina toki nuo reput ja taakanvetovaljaat, mutta tässä muutamia huomioita.

Flexi
Huomattavasti mukavampi kuin mukana raahattava liina. Ottaen huomioon että koira ei kisko.

Valjaat
Meillä on Rukan comfort valjaat, lähinnä oleskelussa päällä ja/tai varmistuskytkennässä.

Ketju
Kun koira ei pysy köydenpätkässä kiinni...

Retkipanta
Talutuspannan lisäksi nylonsolkipanta, jossa nimilaatta ja vilkkuvalo. Retkipanta on koko ajan koiran kaulassa ja niin kireällä, että ei jää mihinkään kiinni.

Palomieshaat
Näitä tarvitaan aina, joka välissä, kaikkeen ja nämä kestävät.

Vielä pitäisi hakea avaruuslakanaa ja onhan meillä toki retkikippo ja ensiapulaukku. Koirien ruokapuolta pohdin myös ja päädyin ottamaan mukaan nappuloiden lisäksi ihraa. Yhdetkään nappulat tuskin ovat riittävän energiapitoisia talviretkelle (enkä yhden retken vuoksi aio maksaa niistä hunajaa), joten lampaanrasva antaa ruualle mukavasti potkua ja lisäenergiaa. Kannattaa huomioida, että koirillekin täytyy kylmässä kelissä juottaa kädenlämpöistä vettä.

Talviretkeilystä tulee jatkoa, kun saan retken toteutettua.

04 tammikuuta 2016

Junnu ja Juntti treenaa



Näin vuoden alkuun laitoin Ylökkille jäsenhakemusta menemään. Tarkoitus on alkaa käymään taas viikottain ohjatuissa tokotreeneissä, aina vähän teemasta riippuen. Viime vuoden aikan tuli nähtyä yhtä sun toista ja todettua, että meidän tahtimme edetä on rennompi ja hitaampi. Olemme nyt keskittyneet kolmisen kuukautta pieniin perusteisiin ja arjen sujumiseen, joka on tärkeämpää.

Olemme harjoitelleet seuraavia asioita kotona

- tasapainoharjoitukset
- istu-maahan jumppa
- perusasentoa ja takapään käyttöä
- kapulan nostamista ja sekunnin kahden pitämistä
- treenin aloitusta ja selkeää loppua

Seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa harjoittelemaan

- seuraamista
- pidempää kapulan pitoa
- paikkamakuuta

Eniten olemme kehittyneet ehkä leikkimisen saralla. Treenimme alkavat sillä, että huikkaset Vilkulle "mennääs" ja homma alkaa leikkimisellä. Väliin otetaan yleensä perusasento, istuminen tai maahanmeno käskystä ja sitten bileet. Tämän jälkeen "kiitos" ja treeni oli siinä. Tätä olemme tehneet lähinnä kentällä, sillä syksyn probleemien jälkeen olen yrittänyt saada treenille jotain rytmiä ja selkeää runkoa Vilkkua varten.

Huolimatta siitä, että tokoilumme on ollut ala-arvoista rääpellystä, olen oppinut paljon ja saanut hyviä vinkkejä. Toko ei kuitenkaan tule olemaan päälajimme vaan  pientä sivuaktiviteettia vain. Toko tosin tukee suurempaa tavoitettamme, siitä lisää toisaalla.



Tuikku ylitti tänään itsensä, vau! Poistuimme mukavuusalueelta ja opettelimme jotain täysin uutta. Suoritus ei ole vielä täydellinen, mutta jo se että saan nakin ehjinä ja takaisin, on ihan huippusuoritus tuolta piskiltä! Ensimmäiset harjoitukset olivat tänään, katsotaan mihin asti päästään.

03 tammikuuta 2016

Sisko ja sen veli



Vilkun vuosi ei voisi paremmin alkaakaan, kuin veljen tapaamisella. Hain Moonan ja Kirpun aamulla kyytiin ja lähdimme Puuvuoreen junnuja juoksuttamaan. Vauhtia riittikin, kaksikko alkoi rallattamaan hurjaa vauhtia ja heitettiin sinne soppaan vielä narupallokin mausteeksi. Vilkku ei näyttänyt enää niin hurjan sintiltä veljensä vierellä, vaikka huomattava kokoero niillä on vieläkin. Alkaa kuitenkin pikkuneitikin saada massaa, ts. päästä normaalipainoon.



Vähän tokoa otimme, lähinnä vertailimme koiriemme seuraamisia. Vilkku mennä tössötti pitkän tauon jälkeen ihan mukavasti. Muutama askel ja bileet. Vaadin vain kontaktia ja seuraamista, en jaksanut nipottaa paikasta ja poikituksesta tällä kertaa, kun ei olla aikoihin treenattu. Pakkasen vuoksi treenit jäivät lyhyeksi ja pakkasimme kaksikon autoon. 

Suuntasimme Lielahteen, jossa määränpäänä Musti ja Mirri. Junnut kohnasivat liukuportaissa ja keräsivät käytävällä ylpeänä tallatessaan katseita. Käyttäytyivät oikein mukavasti ja iisisti kaupassa, vaikka vähän muoviset mallikoirat epäilyttivät. Vilkku sai retkipannan (ihq maastokuosi), viilan, kosketuskepin, vielä yhden naksuttimen ja kumisukakintaan. Kaikkea pikkutarpeellista sälää siis. Käytin teinin myös puntarilla, 16,5kg. Velipoika painoi sen kuusi kiloa enemmän, miehistä maskuliinia, eikös?



Päivä päätettiin Tampereen koirauimalassa, jonne rääpäleet joutuivat. Aluksi oli kummallakin jännää, ääniä ja outoja hajuja. Vilkku meinasi purkaa jännityksensä äänenä, ihan vaan kertoakseen kaikille että "HEIMÄÄOONTÄÄLLÄNYTJOKOSÄÄKUULIT". No, saapumisemme ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Siirryttiin siitä sitten loossiin riisumaan ja pesemään koiria. Vilkku mökötti, pakkasesta suoraan suihkuun. Kirppu kauhistui, kun aloin suihkutella sitä, varmaan vihaa mua loppuikänsä.

Mentiin altaille pukemaan pelastusliivit koirille päälle ja päästettiin ne irti. Vilkku oli hyvin kiinnostunut altaasta. Uittaja heitti sille palloa ja Vilkku ramppasi rampilla ees taas. Pari ihmettelevää katsetta ja se pulahti uimaan. Sen jälkeen Vilkku sinkoilikin tuhatta ja sataa sukeltaen pallon perään ja uiden ympäri allasta. Uintitekniikka oli noin nuoreksi mainio, mitä nyt vauhtia oli sen verran liikaa, että pari kertaa vaikutti siltä, että junnu tukehtuu. Kirppu ei ollut altaasta aivan niin innoissaan ja piti pikkusiskoa vähintäänkin hulluna.

Puolen tunnin pulikoinnin jälkeen Vilkun oli aika lopettaa ja se piti puoliväkisin vetää altaan reunalta pois. Vastahakoisesti saimme innokkaan vesipedon pesulle ja kuivattavaksi. Kaikki oli ok, kunnes Vilkku kuuli, miten seuraava uintivuorolainen hyppäsi veteen. Siis omg, joku meni Vilkun lempialtaaseen! Ja siiitä, aina kassalle asti, Vilkku hyppi ja pomppi ja kiljui suoraa huutoa. Otti hiukan luonnon päälle, ettei pässyt enää uimaan.

Kojusta tarttui mukaan vielä yksi vesilelu, pakko on kyllä viedä uudelleenkin tuota joskus, niin paljon Vilkku tykkäsi. Näin talvella on mukava liikuttaa koirat sisällä lämpimässä ja jos sattuu olemaan rahaa niin uimahöntsy on tosi hauskaa. Kiitos Moonalle ihanasta haukkuilupäivästä, tehdään toistekin jotain kivaa! ♥

02 tammikuuta 2016

Pumpulit ja raitapaita

Vilkun viimeiset 2015 vuoden koiratreffit.

01 tammikuuta 2016

Tavoitteet 2016

Tuikku 

- Rallytoko ALO luokan korkkaus 
- Vepessä kuivanmaan treenejä, vienti kuntoon (leirille?) 
- Taakanvedossa lihashuollon panostus
- Muutamat mätsärissä pyörimiset 
- Retkeilyä 
- RoadTrip
- Kaverikoirailua


Vilkku 

- Toko ALO liikkeiden harjoittelua (leirille?) 
- Frisbeessä heitot kuntoon ja kopittelutreeniä 
- Jalan yli hyppääminen, takaakierto, kurre ja kieppi valmiiksi 
- Pekotiuhuja
- Lajikokeiluja 
- Retkeilyä