Ihana kesä

Ja nyt seuraa ihan jäätävä mättö kesäisiä kuvia ja kuulumisten rippeet siellä sekaisin mukana. Viikot on menneet ihan hurjaa vauhtia monenlaisen puuhan ja olemisen parissa. Koirien treenit jäivät helteellä vähän vähemmälle, mutta pikkuhiljaa hommat etenee. Valkussa ja kimppatreeneissä käydään läpi kesänkin kuitenkin normaalisti.

Hevonkuusen retkeilymetsässä käytiin kaverin kanssa heti kun tokoleiriltä kotiuduttiin. Itikatkin olivat löytäneet retkeilypuitteet ja kun nuotiota emme tehneet, niin sitten vain huidottiin ahkerasti. Koirat kuitenkin nauttivat nappuloiden etsinnästä ja pikkuväki söi ilomielin rasiallisen mansikoita iltapalaksi.

Sen verran villiinnyin, että ilmoitin Loimun nyt sitten syksyksi näyttelyihin. Ollaan harjoiteltu näyttelyjuttuja itsenäisesti ja kavereiden kanssa. Instagramissa issikkaharrastajat neuvoivat ja tsemppasivat ystävällisesti, kun pohdin missä vaiheessa sinne näyttelyihin kehtaa mennä ja miten pahasti siellä saa töppäillä. Syyskuussa käytännön jäljiltä ollaan sitten viisaampia kannattiko vaiko eikö.

Savun kanssa treenit on rullanneet kaikkinensa nousujohteisesti ja hyvällä fiiliksellä. Sen kanssa voisi uskaltaa niin rallytoko-, toko- kuin BH-kokeeseenkin. Mihin sitten uskaltaa koetauon jälkeen ryhtyä ja millä aikataululla, jää nähtäväksi. Näitä kaikkia silmällä pitäen on kuitenkin treenattu ja pikkuhiljaa kisaaminen alkaa tuntua taas järkevältä ajatukselta. Kesälle on sovittuna mukavasti muutamat treenitkin uusien tuttujen kanssa, jotta saataisiin treeneihin sellaista sopivaa jännitystä. Haluaisin myös kipaista Savun kanssa ihan Seinäjoelle saakka vähän treenaamaan. Voisi sen yhden hallin esitellä Savulle uudestaan hyvänä paikkana, kun nyt koiraparka on ehdollistunut siihen että "tällä sijainnilla ohjaaja romahtaa". Savu on tosi tarkka tämmöisissä ja se ei unohda, joten en näe viisaaksi lähteä samantien samaan paikkaan kokeeseen vaikka en uskokaan pääni enää samassa mittakaavassa hajoavan 😄

Savu täytti kesäkuun lopulla 7-vuotta. Tästä jos mistä tajuaa että kylläpä aika menee, vaikka ei sitä uskoisi! Savun synttäri-iltana rämmittiin läpi puskan ja risukon meidän salaiseen rantaan, josta päästi koirat uimaan. Oli sorsia, joutsenia ja me, ja tietysti kaunista. Jos unohdetaan sellainen seikka että joku on eläin oli ottanut rannan vessakseen ja ihan sitä itteään litisi varpaiden välissä kun koiria kuvailin. Mutta kerrankos sitä!

Rallytokon ratatreeneissä oli perinteen mukaan juhannuspiknik ja oli kyllä kivat treenit. Hyvässä ilmapiirissä kelpaa ottaa uusiks, vähän törppöillä ja sitten lopuksi hassutella pelkästään videolle. Mitä oiskaan kesätreenit ilman herkkuja ja grilliruokaa? Kiitos taas hyvälle seuralle 💙

Treenikoosteet on vähän jääneet, kun kännykät hajosivat keväällä vuoron perään. On siis yks video sieltä ja toinen täältä, eikä niistä mitään koosteita tehdä. Treenimuistiinpanot on hätäpäiten kirjoitettu vihkoon niin kuin jo vuosikaudet. Kai tämäkin blogi typistyy siihen että kerrotaan kokeista joskus ja joulun jälkeen. No ei, niin en anna kyllä käydä. Vapaamuotoinen kirjoittelu ja kuvien spämmääminen tänne on minulle tosi tärkeää, riippumatta kuka näitä lukee ja mitä mieltä joku toinen on. Vuosien varrella on ollut yhtä ja toista vaihetta, joskus ehtii bloggailla enemmän kuin toiste ja niin se vain on.

Nyt aikaa on vienyt oma yritykseni ja voinkin ilolla kertoa että Koiratuulian Koirakuvapankki on avattu 😍 Paljon aikaa vaatinut projekti on ollut opettavainen ja antoisa, eikä materiaalin kuvaaminen mihinkään lopu. Nyt vain tähän asti aikaan saadut otokset ovat kaikkien nähtävillä ja ostettavissa. Hurjasti on jännittänyt, mutta onhan se nyt mielekästä pitää ideastaan kiinni ja toimia arvojensa mukaan. Uusia yhteistyökuvioita kuvaustenkin suhteen on jo ja elokussa kuvailen pääkaupunkiseudulla. Elokuun kuvauspäiviin mahtuu vielä.

Kuvausten kautta oon tutustunut paitsi uusiin ihmisiin, saanut myös uusia kavereita. Loimu oli jo toistamiseen Parkanossa mukana ja voi että sillä oli lystiä Rogerin kanssa! Uivat, juoksivat ja meinasi Loimu lähteä suppailemaankin 😂 Erja jeesasi meitä myös alkuun esineruudussa ja jäljestäkin puhuttiin. Paljon oon pohtinut josko Loimun kanssa jälkeä tekisi, mutta kun koko homma on itselleni ihan uutta, en ole saanut mitään aikaiseksi. Kuitenkin jälkitreenejä muutaman kerran kuvanneena kipinä on syttynyt ja eiköhän tästä joskus alkuun päästä.

Juhannus menikin lapsuumaisemissa, suolla rämpien ja koiria sitten keskellä yötä ulkosaunassa pesten. Minne lie paskaojaan Loimu päättikään sukeltaa, oli siinä melkoinen siivo. Harmillisesti myöhästyimme varsinaisesta auringonlaskusta, pitänee tupsataa maisemiin vähän tarkemmalla kellonajalla. Olen kuvannut yli kymmenen vuotta sitten silloisen koirani auringonlaskussa tupasvillojen seassa ja haluaisin ehdottomasti uusintakerran. Puusto vain oli kasvanut niin, ettei aurinko näkynytkään suolle enää niin kauan, kuin joskus. Ainakaan juuri juhannuksena.

Just nyt tätä kirjoittaessa, meillä on hoitokoira Kida. Nukkuu tyytyväisenä jaloissa. Suuria suunnitelmia ei heinäkuulle ole, kun sitten taas elokuussa kalenteri on ihan tupaten täysi. Jatketaan ulkotreenejä taas kun sää sallii (siis käytiin me Kyröskosken käyttökoirien kentällä, mutta niin rutosti paarmoja että ei jatkoon) tai sitten reipastutaan ajelemaan Canisportin hallille. Yhden kuukauden vuodesta voi nyt kuitenkin tokoilla vähän fiiliksen mukaan, eikä taatusti oo pahitteeks vaikka vähän lomailtais ja levättäis kaikki.

Ihanaa kesää sinulle, joka tämän ennätit lukea! 😊