25 tammikuuta 2015

Oltiin laavuilemassa



Tänään oli pitkästä aikaa puuhastelua. Tarkoitus oli alkujaan lähteä kävelemään järven jäälle, pieneen saareen. Mutta koska jäätilanteesta olimme hiukan epävarmoja, päätimme lähteä laavulle. Matkaa oli about 4km ja sankan lumisateen vuoksi päätettiin olla laiskoja ja ajaa autolla hiukan lähemmäksi. No ei me suunniteltua lähemmäksi päästykkään, vaan lähdettiin tallustamaan hankea pitkin. Tuikulle valjaat päälle ja vasta ostettu ahkio perään, vähän meinasi hurtta kapinoida vastaan. Ensin ei meinannut ahkio kulkea ja sitten sen kanssa oltiin syöksymässä riistan jälkien perään.

Laavulla oli lappu, että sisälle on laitettu hiirille myrkkysyöttejä. Iso kiitos tiedosta, oltaisiin muutoin otettu Tuikku sisälle. Nyt jätettiin hurtta sitten narussa ulos ja heitettiin hankeen luu ja vesikuppi kaveriksi. Siinä ovellahan se norkoili, kun makkaroita paistettiin, mutta muutoin pysyi ihan kivasti ulkopuolella.



Sää ei aivan suosinut meitä, kuvitelmissa oli jokseenkin aurinkoinen pakkaspäivä? No se niistä haaveista, saimme taivaantäydeltä lunta ja tuulta. Vähän siinä meinasi vilu tulla, mutta pakko oli vähän pulkkailla. Niko juoksi metsätieltä makupalojen kanssa autolle ja me viiletettiin Tuikun kanssa perässä. Kyllä sai ahkiosta pitää lujaa kiinni ja eteensä ei nähnyt kun lumi pöllysi, mutta se fiilis ♥ Autolla kaivettiin vielä kameraa ja otettiin tiellä muistoksi kuvaa, kun pulkkailtiin. Ahkio testattu hyväksi ja toimivaksi, parin viikon päästä olisikin talvirieha keikkaa vedon merkeissä.

11 tammikuuta 2015

Rallytreenit videolla



Saapi heittää palautetta, ohjeita vinkkejä, mitä mieleen tuleekaan. Mulla tuli mieleen että miltä kuulostaisi varustepostaus videolla? Hyvä vai huono idea?

10 tammikuuta 2015

Kisakuumetta pukkaa

Me ei olla startattu rallytokossa yli puoleen vuoteen. Se alkaa pikkuhiljaa tuntua vähän kaoottiselta. Onko me oikeesti joskus kisattu? Kun vasta nythän tuo kestää häiriötä ja osaa hommat? Jaa-a, seuraavilla rokotuksilla isketään kyllä siru niskaan ja menoksi! Uskomatonta, näin sanon minä joka olen vannottanut kauan, että Tuikkua en rekkaa ja SKL:n jäseneksi en liity. Hups... No mutta asiaan, eli tämän päivän treeneihin, jotka olivatkin ihan huiput!



Pujottelu edestakaisin mentiin pariin kertaan. Tätä jynssättin syksyllä, kun piti saada koira pysymään tiiviisti menossa mukana, hyvällä vireellä ja innokkuudella, mutta samalla hillittynä. Nyt homma alkaa sujua, osaan itse antaa Tuikulle vihjesanoja ja näin ollen koiran ajatus tulee liukkaasti mukana. Tuikku ehtii toimia tarkoituksen mukaisesti ja ei ole aikoihin osunut törppöihin, mikä oli aluksi suurin haasteemme. Huolimatta siitä, että koira pitää kontaktin, se ei enää törmäile minuun (paitsi jos pujottelu mennään juosten, kuten ensimmäisissä mölleissämme).



Spiraaliin olen myös liittänyt vihjesanoja, joista Tuikku tietää, että liike jatkuu vielä. Takapään käyttö on kehittynyt ja paljon. Spiraalin menimme vain kertaalleen ja pidin suorituksesta, uskallan sanoa, että Tuikun kanssa se oli kyllä täydellinen. Tiivis, maltillinen ja hyvällä takapään käytöllä.



Eteen, askel, eteen, kaksi askelta, eteen, kolme askelta eteen on ollut ehkä haastavin liikkeemme. Tätä nykyä Tuikulle on kuitenkin aivan selvää, mitä tarkoittaa eteen ja se se seuraa liikkeessä tiiviisti edessä ja istuu paikalleen kiihtymättä liikaa. Mun mielestä hurja eteneminen syksyyn verrattuna.



Sivu, askel, sivu, kaksi askelta, sivu, kolme askelta sivu otettiin vielä loppuun. Vanha tuttu liike, joskin ollaan jouduttu harjoittelemaan malttia ja tiiviyttä. Opettelin itse käyttämään tässäkin vihjesanoja ja antamaan koiralle aikaa. Jos otan yhden askeleen liian nopeasti, jää Tuikku jälkeen, jonka vuoksi se kiihdyttää eikä ehdikään istua kun pitäisi. Nyt liike sujuu hyvin.

07 tammikuuta 2015

DIY: Heijastinliivi



Pimeässä tulee ehdottomasti näkyä ja sormistaan näppärä koiranomistaja väkertää itse heijastintuotteet koiralleen. Tämä heijastinliivi on tehty Popille, kaavan mallin on sovellettu kaupan liivistä. Liivin materiaalien hinnaksi tuli 4,50€.

Tarvitset
Mitat koirasta (kaulan ympärys, rintakehän ympärys, selän pituus kaulasta rintakehän yläosaan)
Sakset
Mittanauhan
Kynän
Ompelukoneen



1. Piirrä kaavat kankaalle mittanauhan avulla, piirrä sentti tai pari ylimääräistä reunoihin.
2. Ompele ompelukoneella reunat siksakilla, jotta kangas ei purkaannu.
3. Ompele heijastinnauhaa reunoihin ja selkään.
4. Lisää tarranauhat.
5. Päättele työ nyppien roikkuvat langanpätkät pois.

Ei mikään kauneuden multihuipentuma, mutta sopiva ja toimiva. Istuu Popille hyvin, kaulaosa on hiukan leveä, mutta sen saa taitettua kaksinkerroin, joten ei haittaa. Popi innostuu heti, kun liivi laitetaan päälle, tietää että ollaan menossa lenkille. Kuvassa hiukan paleli, kun pakkasta oli niin reippaasti ja piti ottaa vain liivin sovituskuva. Laittakaa linkkejä omista teoksistanne!

29 joulukuuta 2014

Vetokoira mä oooooooon!



Pikkujärvi vierestämme oli jäätynyt ja sinne suunnattiin koko perhe! Kolattiin alue luistelua varten, mutta minähän en luistimia mukaan ottanut. Matkassa minulla Tuikku, kelkka ja vetovermeet. Ensin meinasi hurttaa laiskottaa, eivätkä makupalat motivoineet lainkaan. Mutta härreguud kun tajusin viskaista palloa menemään, niin johan ampaistiin liikkeelle! Ja lujaa mentiin, lumi vain pöllysi ja viima piiskasi kasvojani.



Edestakaisin vedettiin ja olisikohan matkaa tullut yhteensä alta kilometri? Sopivasti kuitenkin, takaisin Tuikku sai vetää kelkan tyhjänä. Kivat, onnistuneet vetotreenit ja yllättävän äkkiä järvikin jäätynyt. Toki keskellä oli hiukan sula railo ja pikkuinen järvi kuitenkin...

Myös Maisa pääsi nauttimaan jäälle juoksentelusta, kunhan oltiin ensin turkkia vähän kuosittu kuntoon. Sai näyttää harjan lisäksi saksia ja trimmeriä, pakko oli ohentaa niska ja kaulakarvoja melko paljon, ne kun alkoivat näyttää jo ihan kummallisilta.

Harmiksemme Maisa alkoi nopeasti jäällä ontua taas kinttuaan ja palelemaan. Kotio viedessä jalan kipuilu loppui ja koira käveli taas normaalisti. Mikä siinä tassussa sitten on, niin en tiedä. Ei trimmatessakaan kipuillun, kun antoi nätisti pidellä ja ajella.

23 joulukuuta 2014

Kyllä siitä pelastaja tulee



Tuikku on nauttinut pakkasesta ja lumesta hurjasti ja nappulan lisäksi on kuppiin mennyt sikanautaa ja lampaanrasvaa. Vähän isompaa annosta, niin kestää kylmää. Mutta asiaan, tosiaan loppusyksystä hommattiin pelastusliivit (joilla ei tehdä mitään ennen kevättä) ja viime viikolla postissa tuli vesipelastusdummy. Tuikku rakastui täysin moiseen kapulaan, tarkoitus olisi nyt opettaa räjähtävä nouto. Idea ei ole se että koira pilkun tarkasti poimii patukan oikealla tavalla ja tuo sen vierelleni. Pääasia on että ote on tukeva, koira liikkuu lujaa ja tuo patukan metrin säteelle.

Nyt harjoittelu on aloitettu ihan vain sillä, että Tuikku poimisi patukan. Naksuttelulla on päästy hyvin alkuun ja Tuikku osaa nostaa patukan maasta ylös tai ottaa sen kädestäni ja laskea alas. Otetta on myös harjoiteltu ja innokkaasta häslä mälväämisestä saatiin loppu heti kun se alkoi. Nyt koira puree patukkaan kiinni lujaa ja odottaa irrotuskäskyä. Näin siis jos olen patukassa kiinni. Pitämistä on vielä harjoiteltava nostojen ohella.

Eiköhän ennen kevättä saada tästä kyhättyä ihan toimiva nouto ja sitten päästään harjoittelemaan hakemista vedestä. Pääasia on että koira nauttii ja sen näkee Tuikusta kyllä ihan päällepäinkin. Noutoleikki voittaa satanolla vedot ja rallyt!

09 joulukuuta 2014

Jaa että vähän ankee keli

Onneks oli nätti kuvattava.

02 joulukuuta 2014

DIY: Näyttelyhihnat isoille koirille

Näyttelyhihnat pienille koirille 9/2014

Tarvitset
8m mustaa paracordia
snake

Suosittelen tekemään isoille ja vahvoille koirille näyttelyhihnat paracordista, jos on riski että koira vetää. Kahdeksasta metristä saa noin metrin mittaisen näyttelyhihnan, tehty tällä tutulla ohjeella, timanttipunoksella. Tuikun kanssa ollut hyvin toimiva ja kestävä remmi, suosittelen kokeilemaan samalla ohjeella. Kun punosta on tarpeeksi pitkälti, tein solmun ja poltin narun päät kynttilässä

29 marraskuuta 2014

Näenkö mä tätä vielä


Tuikku oli mulla eilen harjottelussa nuortenillassa mukana. Kuuteen tuntiin mahtui matolle pissaus, tunnin torkut, palloleikkejä ja koskettavia hetkiä. Mun koira voi oikeasti olla tosi tärkeä ja iso juttu muillekin. Rikastuttava kokemus ♥

22 marraskuuta 2014

Kuinka paljon mahtuu pieneen koiraan...

Tänään tulivat Linda ja Marley käymään ja veimme koirat soramontulle. Koirilla intoa piisasi ja päästettiin kaksikko ensimmäisenä riehumaan. Lerpattavia korvia, kuolaavat turvat ja jättiloikkia ympäriinsä, pöhköt.



Vetämäänhän me nuo sitten laitettiin, toiveena että kumpikaan ei itseään teloisi. Niko toi montulle auton renkaan ja ei muuta kuin koirat valjaisiin ja liinoihin. Otettiin muutaman kerran sadan metrin pätkä, koirat saivat juosta välillämme. Jopa Tuikku innostui kunnolla, ei tosin irronnut siltä yhtä hyviä ilmeitä kuin Marlilta! Mutkissa tuli vähän hämmentyneenä seisinki tiukkana, kun kaveri nykäisi, mutta muuten veti oikein lennokkaasti toisen vierellä. Ylpee oon pikku Tuikusta.

Kun veto kerran sujui tällä kaksikolla, niin ensi talvena sitten kelkka perään ja menoksi. Samanlainen tyyli kummallakin vetää, tuommoinen tasainen ja varma, mutta ei mitään huippunopeuksia saavuttava. Koirat ovat myös melko samaa kokoa, joten siinäkään ei tule ongelmaa. Ja juttuun tultiin enemmän kuin paremmin! Alla vielä videota hömppäilyistä.

17 marraskuuta 2014

Käännöksiä joka suhteessa



Illalla oli treenit Ylöjärvellä parkkiksella. Paikalle pääsivät Annika, Annina ja Hanna. Meidän suunnitelma oli treenailla Tuikun kanssa "vähän kaikkea", eli siis rallytokon käännöksiä (270, 360) ja pujottelua, sekä rauhoittumista. Otin jostain  kumman syystä ihan yltiö pitkiä seuruupätkiä, palkkasin koiraa epämääräisesti kun namit juuttuivat taskuun ja kävelin itse vinoon, ööh... No Annika antoikin seuruista sitten palautetta ja iso osa meidän virheistä johtuu yksin treenaamisesta ja "automatisoitumisesta".

Muistilista
• Älä toljota koiraa, katse eteen
• Toista korkeintaan kolmesti ja lopeta onnistuneeseen suoritukseen
• Lyhyitä seuruupätkiä, hitaammin, koiralle aikaa pysähdyksiin, lähtöihin ja käännöksiin, ei ole kiire 

Pujottelussa harjoittelin katsomaan eteenpäin ja Annika merkkasi kun koira kulki hyvin. Tuikku tajusi idean nopeasti ja me saatiin tehtyä tosi nättiä pujottelua. Sivulle tulossa jätin käsiavun pois, koira tulee pelkällä käskyllä, nyt on vain itse opeteltava turhat avut pois ja vaadittava koiralta enemmän. Korjaan herkästi Tuikun puuhia, sen sijaan että ohjaisin sen tekemään heti oikein. Tosi kiva päästä vihdoin ja viimein kimppatreeneihin, saa jotain oikeaa palautetta ja pystyy kehittämään tekemisiään.

Noin muuten oli tosi kivat treenit ja homma pelasi, kukin häiriönä toisilleen ja apulaisina. Rauhoittumisharjoituksetkin sujuivat kivasti, niitä jatketaan ja toivotaan että tuottavat tulosta, meinaavat siis sitä että tuo ei ryntää ihmisten luokse. Viimeistään ensi viikolla uudestaan treenaamaan!

03 marraskuuta 2014

DIY: Pistolukko panta

Tuli tehtyä Tuikulle pistolukkopanta ja nyt panostettiin siihen oikeaan kestävyyteen. Tässä ohjevideo punokseen, itse tein tämän ohjeen mukaan. Pannan tekemisessä meni reilu tunti, jonkinaikaa vei tuo punoksen tajuaminen, mutta loppuviimeksi oli hyvin helppo. Pannan ympärysmitta on noin 50cm ja leveys noin 4-5cm. Pistolukko on metallinen ja sen molemmin puolin on metallirenkaat hihnan kytkemistä varten.

Tarvitset


Popi sai samalla tekniikalla tehdyn, yhtä riviä kapeamman pannan ruskeana. Kyllä nyt pikkuisen kelpaa uusilla varusteilla, samaa väriä tein hihnankin. Valitettavasti pistolukon ja D-lenkit olin mitoittanut väärin, eivät mene yks yhteen kiinni kuten halusin, mutta toimiva panta kuitenkin. Narua meni vain kolme metriä, on tuo niin pieni koira.