Loimu kävi smartDog kognitio testissä heti 2v synttäreidensä jälkeen. Samalla annettiin panoksemme suomalaiseen koiratutkimukseen. Osa tuloksista yllätti itseni, vaikka Loimu itse käyttäytyi testissä pitkälti kuten odotin. Tässä nyt suora kopio Loimun tuloksista ja lopussa omia kommentteja ja ajatuksia.
"KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Testin alussa Loimu suhtautui uuteen testaajaan avoimen ystävällisesti, ja se tutustui
myös vauhdikkaasti uuteen tilaan. Loimu oli erittäin hyvin motivoitunut koko testin ajan
ja se keskittyi myös hyvin tehtäviin. Sylinteritestissä Loimu osoitti kohtuullisen hyvää
itsehillintää. Ihmisen eleiden lukukyky ei ollut testissä Loimun vahvuus, eikä se ole niillä
johdettavissa harhaan (huijaus -osio). Parhaiten koira ymmärsi käsieleen, jossa keho
kääntyy mukana. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Loimulle helppo ja koira
ratkaisi myös loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Mahdottomassa
tehtävässä Loimu oli enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, mutta sillä oli
käytössä myös itsenäinen ongelmanratkaisustrategia. Loimu muisti kaksi toistoa (neljästä)
muistitehtävästä oikein, mikä on keskiarvoinen suoritus. Muistitehtävässä odottaessaan
Loimu äänteli ja oli levoton. Loimu painoi namikonetta sosiaalisen oppimisen tehtävässä
kerran, mutta se saattoi painaa enemmänkin vahingossa. Selkeää todistetta ei
sosiaalisesta oppimisesta nähty.
Loimu teki kaikissa tehtävissä ratkaisut erittäin nopeasti ja se oli kaikessa tekemisessään
hyvin nopea koira. Testin aikana Loimu käyttäytyy vilkkaan koiran tavoin.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen
suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian
kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus
luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä
on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen
tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee
kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim.
pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan.
Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa
yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi.
Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan
nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat
ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla
erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen
koiran muista ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja
kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat
keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan
aina. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti
informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä. Impulsiivinen koira myös
helposti innostuu asioista, ja sen vire nousee helposti, mikä on etu koulutuksessa.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös
V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen
jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän
omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas
koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja
pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla
voimakkaasti periytyvä ominaisuus.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen
impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka
etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille
eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä
koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Sylinteritestin tulos voi
kertoa erityisesti juuri sen hetkisestä tunnetilasta. Esimerkiksi pelokkuus tekee koiran aina varovaiseksi, ja se hillitsee itsensä juuri sillä hetkellä. Impulsiivisuus on monitahoinen
ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimulla oli hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli
sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi
edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä
häirinnyt koiraa ensimmäisten yritysten jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla
sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Loimulla tämä
oli 70%.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden
vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita,
jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä.
Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta
paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja
periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu
olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu
löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä
ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen
rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä
tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu
kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä
ominaisuus koiralla.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Ihmisen eleiden lukukyky ei ollut testissä Loimun
vahvuus, koira sai keskimäärin 53 % oikein. Parhaiten Loimu ymmärsi kädellä osoituksen,
jossa keho kääntyy mukana. Loimu sai tästä osiosta 100% oikein.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan
sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran
on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös
ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii
itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa -
koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että
ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän
keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi
kokemus ja oppiminen.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu ratkaisi tehtävän huippunopeassa ajassa 3
sekunnissa. Koiraa ei häirinnyt näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärsi nopeasti edetä
poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisi tehtävän itsenäisesti eikä se
pyytänyt apua ihmiseltä.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta
mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin
ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran
käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että
se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii
itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta.
Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim.
koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö
ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen
välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva
palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen
paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä
epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei
muuten kiinnostaisikaan koiraa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän
enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (45%). Koiralla oli kuitenkin molemmat
5
ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrki myös ensin itsenäiseen ratkaisuun
(18%). 38 % koira tekee muuta.
LOOGINEN PÄÄTTELY
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä
koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä
on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran
herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi
koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 39%
koirista ymmärtää tehtävän.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu ymmärsi selvästi loogisen päättelyn
tehtävän. Se tarkoittaa, että koirasi ymmärsi ongelman ja ilmiön sen takana. Koirasta
riippuen, saattaa olla, että tällainen koira turhautuu helppoihin harjoituksiin. Koira
saattaa myös oppia keskimääräistä nopeammin.
VIHJE VAI OMA PÄÄTTELY (HUIJAUS)
Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -
tehtävä mittaa tätä. Testaaja vihjaa
koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimua ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä”
testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä
antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan
menee sinne, minne namin näki menevän.
MUISTI
Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan
sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin
aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se
saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä
viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin
kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on
6
kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys
saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei
edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys, tunnetila ja
motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri
päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin
astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista
uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista
tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika
viiveen jälkeen.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu muisti oikein kaksi (1min30s, 2min30s) aikaa
neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on suunnilleen keskimääräinen suoritus
tässä tehtävässä. Odottamisen aikana Loimu ääntelee paljon ja on levoton.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa.
Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä
testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti
ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3
min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät
matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan
että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa
koneen.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Loimu painoi
oikeaa nappia, mutta se osui nappiin enemmänkin vahingossa kokeiltuaan ensin paljon
muuta. Se, että koira yrittää ylipäätään selvittää tehtävää, kertoo paljon myös koiran
luonteesta: koiralla oli halua selvittää, miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida
laitetta. Selkeää mallioppimista ei nähty.
AKTIIVISUUS
Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa
minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko
7
testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat
testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä
ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa
olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli
se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi FitBark aktiivisuus testissä oli 51.
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre,
vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että
koiran kokemukset koko elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on
koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat
paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt
suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa
suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran
ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu suhtautui testin alussa vieraaseen ihmiseen
ystävällisesti ja avoimesti – koira oli testissä avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.
TILAAN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS
Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä
rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä
testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim.
kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi
jännittää uusi tilanne.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Loimu oli erittäin aktiivinen testin alussa, ja irti
päästessään tutustui juosten koko huoneeseen."
Loimu oli testissä oma itsensä, pikkuisen vauhdikas täysiiiiiii ja jos ei saanut olla vauhdikas niin superäänekäs. Loimu oli todella motivoitunut tekemiseen, mutta odottelut se pääasiassa haukkui. Näin Loimu tekee arjessakin, jos se ei voi purkaa innostustaan tai turhaumaansa muuten. Esimerkiksi mahdottomassa tehtävässä Loimu oli vapaana ja selvästi turhautui --> se oli ihan hiljaa ja lähti vain juoksemaan ympäriinsä ja kierimään matolle. Tämän jälkeen se palasi tehtävälle.
Yllätyin erityisesti siitä että Loimu keskittyi vaikeaan loogisen päättelyn tehtävään ja ymmärsi sen! Näin tavan tallaajan silmään vilkas koira ei aina näyttäydy kovin älykkäänä, mutta onhan se!
Loimun keskittymistä haittasi varmasti se että minun pitäessäni sitä valjaista kiinni se turhautui ja keskittyi pääasiassa haukkumaan. Olen kuitenkin sikäli aivan tyytyväinen testiin, että Loimu on juurikin niin vilkas ja vielä vähän fiksumpi kuin mitä kuvittelin.
Ostin pääsyn myös SmartDogin tietokantaan, jossa pääsin vertailemaan Loimun tuloksia islanninlammaskoirien ja kaikkien koirien keskiarvoon. Loimu on, no, ihan oikeasti aktiivinen. Ja vilkas, kansankielisesti. En siis ole vain kuvitellut näin, vaan tilastollisestikin Loimu on vähän vilpertti.
Testikokemus oli hyvä ja tulen jatkossakin käyttämään koirani nimenomaan SmartDogin testeissä (Savukin on käynyt aikanaan pienessä persoonallisuusarviossa). Investoin rahan mieluummin suomalaiseen tutkimukseen ja tutkittuun tietoon perustuvaan koiran ominaisuuksien testaamiseen, kuin mutuun perustuviin historian kaikuihin. Minulle on myös erittäin tärkeää, ettei testatessa koiraa pelotella vaan testi tehdään nimenomaan palkintoja käyttäen (Loimu suosittelee keitettyjä hirven kappaleita). Toisaalta haluan koirastani myös jonkun asiantuntijan arvion pelkästään oman mutun ja näkemyksen lisäksi. Meistä useimmat kokevat sen oman koiran olevan kaikista eniten sitä ja tätä, koska perustamme käsityksemme yksittäisestä koirasta lähinnä siihen mitä olemme kokeneet koirien kanssa aiemmin.
Sekavat esimerkkini ovat taattua tajunnanvirtalaatua.
No mutta, nyt on Loimusta taas lisää mustaa valkoisella dataa. On se mussukka 💛