Rallytokon ratatreenit

c. Mira Kaipainen

c. Mira Kaipainen
Tällä kertaa selvittiin houkutuksesta hyvin. Kanin kuljetuslaatikko on omani ja se on ollut joka kerta Savulle hyvin haastava - toinen kanimme menehtyi alkukesästä ja toinen kani muutti uuteen kotiin. Savu oli kasvanut Vekku kanin kanssa pennusta asti, joten on mennyt aina vilkaisemaan löytyisikö kani boxista. Nyt ohitettiin boxi isommitta ongelmitta, mitä nyt seuraaminen ei ihan kauneinta ollut.

c. Mira Kaipainen

Meillä oli toissapäivänä jo neljännet rallytokon ratatreenit Miran ja Rudin kanssa. Treeniseuralla on suuri merkitys oman kehityksen kannalta ja tänä vuonna minulla on käynyt hyvä tuuri uusien treenikavereiden kanssa. Jokaisella ratatreenikerrallakin olen aina oppinut ja oivaltanut uutta ja saanut hyviä vinkkejä Miralta :)

Suunnittelin meidän radan itse ja se sisälsi muutamia mestariluokan liikkeitä. Savu suoritti kaikki tehtävät vasemmalla puolella seuraten, sillä oikean puolen seuraamista emme vielä osaa. Puolenvaihtoja vähän kokeilimme ja nyt tiedän miten alamme niitä harjoitella. Nyt siis selvisi, miten ne ylipäänsä tehdään.

Suoriuduimme radalta yllättävän kivasti. Savu haukahti muutaman kerran ympäristön häiriöille, mutta ei juurikaan minulle - onnistuin siis ohjaajana. Savun istumiset olivat melko kiireisiä, niissä olisi saanut olla kestoa enemmän. Tällainen hätäily ei ole Savulle tyypillistä, mutta uskoisin syyn olleen tuuli ja kalju pylly. Savu sai päivitetyn kesäturkin ja tuuli ja viileä maa tuntuvat siitä oudokseltaan vähän ikäviltä. Toki tämä viikko onkin ollut aiempia viileämpi, mutta helteiden pitäisi lähipäivinä jatkua.

Radanpiirros ohjelmaa harjoittelin vasta käyttämään, enkä selvästikään aivan onnistunut. Mittasuhteet on mitä on, mutta en mitenkään saanut tallennettua kuvaa siten että laatu olisi säilynyt. Niinpä meidän ratapiirros on nyt vähän suttuinen. Mikäli joku haluaa suorittaa samankaltaista rataa, niin meillä oli käytössä kylttinumerot 62, 26, 17, 46, 81, 61, 63, 78, 69, 12, 14, 41, 40, 83

Videota radalta ei ole, vaikka kuvasinkin: jalusta pysyi kyllä pystyssä, mutta kännykkä kuvasi niin kaukaa ettei meitä käytännössä näy. Parempi kuvaustuuri ensi kerralla.

Kesäkuun treenikooste ja kuvia

Tämä postaus on milteinpä jo myöhässä mutta parempi tänään kun ei lainkaan! Kesäkuu oli sellainen kuukausi, että tuntui kuin ei olisi tehty mitään. Vaan ehdittiin kuitenkin vähän retkeillä, valokuvailla ja pikkuisen treenatakin. Pidettiin tosin parin viikon tauko treeneistä koska kuuma ja en tiennyt miten jatkettaisiin. Aktiivisen toukokuun jäljiltä Savu ei laittanut taukoa pahakseen ja kiva oli ehtiä itsekin ajattelemaan ennen enempää hutkimista. 

Poikkeuksellisesti upotin koostevideon instagramin puolelta (vähän teknisiä ongelmia kännyköiden kanssa ja ennen Youtubeen lataamista mitään videota ei enää ollutkaan), toivottavasti toimii. 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Koiria maalta - blogi (@koiriamaalta_blogi) jakama julkaisu

Kesäkuun treenikooste

Toko meni kesäkuun osalta niin että sähläsin kisatreenissä ja keskeytin meidän kokeen. Kasa pettymyksiä varjosti kesäkuun treenejä jotka jäivätkin aloluokan liikkeiden opettelun suhteen ihan minimiin. Tuntui aika paskalta, kun ei olla vieläkään missään vaikka töitä on kyllä tehty.

Nyt on sentään jo parempi fiilis, sekä enemmän uskoa meidän tekemiseen ja mahdollisuuksiin. Ostin Sporttirakki jäsenyyden, sillä Savun treenitauon aikana oli pakko opetella jotain uutta. Tiia Silfverbergin pitämää Tokon työkalupakki luentoa voin suositella aivan jokaiselle koiraharrastajalle.

Rallytoko junnaa vähän paikallaan, mutta teimme kesäkuussa kahdet ratatreenit. Ollaan sellaisessa vaiheessa, että nyt on panostettava yksittäisiin liikkeisiin ja hiottava niistä varmoja. Savu alkaa haukkua ja häröillä radalla, jos se ei tiedä mitä tehdään. Nyt moni uusi liike on siinä vaiheessa, ettei niitä voi vielä muiden tehtävien välissä suorittaa. Jatketaan toki ratatreenejäkin, mutta asenne edellä ja lisätään uudet liikkeet ja oikean puolen seuraaminen mukaan vasta vähän myöhemmin.

Heinäkuusta toivon viileämpää, aktiivisempaa ja onnistuneempaa treenikuukautta.

Muutoin kesämme on lähtenyt oikein kivasti käyntiin. Yhtenä iltana kävimme Hatanpään Arboretumissa kuvailemassa ja toisena päivänä meloimme paikallisessa järvessä. Laitoin myös ilmoittautumisen loppukesänä pidettävälle tokoleirille ja toivon hartaasti pääseväni sinne. Muita ajatuksia ja treenipohdintoja kirjoittelen myöhemmin paremmalla ajalla.

Kuvien myötä, aurinkoista mutta vähemmän helteistä viikkoa!

Ratatreenien muistilista

© Mira Kaipainen

Eipä mennyt toissailtaiset rallytokon ratatreenit aivan putkeen, mutta treenattiinpa silti. Seurana olivat taas Mira ja Rudi ja tosi kivan radan Mira olikin meille tehnyt. Radalla oli jokunen voittajan liike ja pyynnöstäni myös pieni pätkä oikean puolen seuraamista. Kaikkinensa radalla oli pariin kertaan ämpäreiden pujottelu, spiraali ja houkutus pikkuämpäreitä merkkeinä käyttäen. Houkutuksen häiriöinä oli minun tuomani pehmolelu ja kanin kuljetuslaatikko - ja Savu haksahti näihin molempiin vaikka kuvittelin olevan helppo nakki!

Savu oli koko treenien ajan vähän äänekäs ja turhautunut/ylivirittynyt. Kun palkkailin tiheämmin, saatiin tekemisestäkin kivempaa. Yleisenä syynä tietysti reilu kuukauden tauko ratatreenistä, mutta Savu vaikutti myös vähän liian nälkäiseltä. Savu saa käytännössä kaiken ruuan treenaillessa, mutta aamun treenituokio oli tuolloin aika lyhyt ja rallytokoilimme vasta iltasella. Ei myöskään ollut fiksu veto antaa Savun ulkoilla koko päivää lasten leikkejä seuraillen ja palloa jahdaten. No ensi kerralla ohjaaja on taas fiksumpi ja ehkä terävämpi ymmärtääkseen ennakoida tällaiset asiat 😜

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

Onnistumisiakin saimme yksittäisissä liikkeissä ja viimeinen ratatreenimme meni jo oikein kivasti. Itseä ärsytti kyllä oma mokailu ja säätö, mikä tietysti tarttui koiraankin. Jatkoa ajatellen kertyi melko pitkä muistilista, mutta tyhmähän tämä harrastus olisi ilman haasteita.

- liikkeelle lähdöt yhdenaikaisiksi
- puolenvaihdot istumisen kautta työ alle
- puolenvaihto jalkojen välistä haukahtamatta
- pujottelu ja spiraali oikealla puolen seuraten
- houkutuksen lähestyminen maltilla; koiralle onnistumisen takaaminen
- sivulla peruuttamiselle oma käsky ja peruuttaminen vahvemmaksi
- plan b jos Savu haukkuu tai keskittyminen herpaantuu: laske rimaa ja/tai jokin helppo tehtävä koiran itseluottamuksen tueksi
- voittajan käännöksiin vihjeet ja kuivaharjoittelua ilman koiraa

Ja tämän työmaan lisäksi yleiset häiriöt ja lämmittelyrutiinien noudattaminen.

© Mira Kaipainen

Kesätoiveita ja treenilista

Muistan joskus niin kutsuttujen Summer Bucket List postausten olleen suosittuja ja itsekin niitä odotin blogeilta joita seurasin. No, ajat muuttuvat ja nyt on suorastaan vanhanaikaista bloggailla yhtään mistään . Silti täällä porskutetaan, sillä missään muualla ei tekstilaatikkoon mahdu riittävästi merkkejä 😄

Varmasti miltei kaikilla, mutta myös minulla on kesälle sekä toiveita että tavotteita. Tässä blogissa kerron toki vain niistä, jotka liittyvät jotenkin Savuun. Myönnän että muita tavotteita on vähän vähemmän, mutta yhteisesti toivon meille kaikille kivaa kesää.

Retkeily on monipuolinen ja mielekäs ajanviettotapa, mieluiten viettäisin kaiken aikani metsässä.

- Telttaretki Haukanhiedalle

- Päiväretkiä kameran kanssa ulkomuseoihin, kansallispuistot, koiraranta jne.

- Kaupunkipäivä lasketaan tällä erää retkeksi. Haluaisin pistäytyä Savun kanssa ihmisten ilmoilla, sen jälkeen muistan taas miksi oli oikea valinta muuttaa maalle 😆

- Melontaretki ja/tai suppailua. Melomaan haluaisin tosi kovasti, jos vain sää ja lastenvahtien aikataulut osuvat kohdilleen. Kävin melomassa ihan just... siis viime kerrasta on viisi vuotta! Korkea aika hypätä kanoottiin Savunkin kanssa.

Toko ja rallytoko eivät unohdu kesälläkään, mutta kaiken hauskanpidon sekaan on syytä asettaa jokunen tavoite ohjenuoraksi

- Tokoleiri Jämillä, jos vain päästään ja mahdutaan mukaan

- noutokapulan pito on kesän ykkösprojekti. Nyt ollaan vaiheessa kaksi sekuntia ja keppi, kun tavoite olisi tukeva pito oikealla kapulalla. Työtä siis riittää. Tarkoitus on tehdä pidon pohjasta varma, jotta lopulta olisi helppo siirtyä varsinaiseen kapulaan myös häiriöissä. Kun joskus (asennemuutos, aiemmin on kirjoittanut jos) onnistun saamaan kapulan pidon valmiiksi, tulen tekemään aiheesta kokonaisen postauksen siinä toivossa että sen myötä kukaan ei ole yhtä idiootti kuin minä. Jos nyt minkään, niin ainakaan kapulan pidon opettamisen kanssa ei kannata hätäillä ja oikoa.

- kisatreenejä ja häiriöitä, kimppatreenejä. Etenkin asennetreenin kannalta tarvitsisin liikkurointiapua ja toki paikkamakuuseen muita koiria. Kuplamme poksahtelee kun hämmennyn itse, joten tarvitsen rohkeutta ottaakseni tilan haltuun niin treeneissä kuin kokeissa. Harjoitusta siis, etenkin minulle.

- kaukojen uudelleen opettamisen haluan kesän aikana valmiiksi, vaatii enemmän panostusta itseltä kuin koiralta. Aiemmat käskyt ovat olleet istu, maahan, seiso, joista viimeistä ei olla tehty mitenkään valmiiksi. Nyt on tarkoitus opettaa takajalkakaukot ja ns. napakoiksi. Uudet käskyt ovat sit, plats ja up - hirveän vaikeat muistaa ulkoa samalla kun pitäisi pitää käsi paikallaan 😜 Mutta näistä tulee kivat, kunhan viitsin olla huolellinen.

- luoksetulon uudelleen opetus, tavoitteena että Savu juoksisi oikeasti eikä vain hölkyttelisi luokseni. Siinä missä olen panostanut ruudun ja merkin kierron vauhteihin, on luoksetulossa riittänyt pelkkä perusasentoon tuleminen. Emme ole koskaan tehneet mitään vauhtiperusasentoja, mutta ehkä kannattaisi. Luoksetulon kutsu onkin ollut sivu, mutta uudelleen opetuksen myötä käskyksi tulee komps. Oli muuten vaikea päättää yhtään mitään kutsua kun sen pitää merkitä nimenomaan täysiä juoksemista, mutta olla sanana sellainen joka on helppo huutaa ja jota muut eivät tajuaisi käyttää.

- rallytokon ratatreenejä: aina kun on paljon kylttejä se tarkoittaa herkkubileitä. Tällä hetkellä Savun mielenkiinto välillä lopahtaa kylttien keskellä, sillä olen ahnehtinut kokonaisia ratoja aivan liikaa. Tehdään siis paljon asennetreeniä radalla, jotta suoritus olisi näyttävä loppuun asti.

- oikean puolen seuraaminen varmaksi ja selväksi, etenemistä kolmen askeleen junnaamisen sijaan. Oikean puolen seuraamisella pitäisi sujua täyskäännökset, saksalainen, erilaiset puolen vaihdot, molemmat suunnat ja peruuttaminen. Pelkkä "seuraa oikealla puolella", kuulosti ilman edeltävää listaa helpolta jutulta.

- ohjaajan tulisi opiskella voittajan kyltit ennen, kuin alkaa säätämään koiran kanssa - jospa saataisiin liikkeet kerralla kuntoon ilman omaa säätöäni 😁

- houkutuksen häiriöt haltuun, myös hajumaailma. Savu on retkahtanut houkutuksissa hajujen perään, joten näitä täytyy todellakin treenata.

Hyödyllistä ja hauskaa

- temppujen opettelu on ollut mielekästä, mutta kesällä temppujen kanssa on kiva tehoilla. Haluan opettaa Savulle kesän aikana vahvoiksi kuplien puhaltamisen, vilkuttamisen ja kurkkaustempun, muutamia mainitakseni. Muutamia uusiakin temppuja voisin opettaa sen mukaan, mitä meidän temppuringissä keksitään.

- kantarellien etsiminen! En malta odottaa uutta sienisatoa, mutta kantarelleja on vaikea löytää. Olen alkanut esitellä Savulle kuivatun kantarellin hajumaailmaa ja toivon saavani siirrettyä taidon myös metsään ja tositoimiin.

- Savun ja Jouhu-hevosen yhteislenkit. Syvennän omatoimisesti oppimistani ja käymme Savun kanssa tallilla aina kun suinkin pääsemme. Tarkoitus on tutustuttaa Savu ja Jouhu toisiinsa siten, että Savu voisi tulla kärrylenkeille mukaan. Näistä lisää sitten, kun jotain kerrottavaa on. Savu ja Jouhu ovat tavanneet kerran; Savua vähän pelotti, sillä Jouhu oli todella utelias tekemään läheisempääkin tuttavuutta 😅

- kuvia auringonlaskussa ja edes yksi yölenkki. Näissä vähän turhissa joka kesäisissä jutuissani on sitä jotain, mistä tykkään.

Ikaalisten tokokoe ja toukokuun treenikooste

Yli puolen vuoden tokokoetauon jälkeen kävimme eilen Ikaalisten seudun kennelkerhon järjestämässä kokeessa. Jännitti taas melkoisesti ja oli inasen liian kuumakin - ei onneksi niin kuuma, etteikö olisi voitu osallistua. Oltiin luokkamme viimeisiä, joten ehdin parin tunnin aikana lämppäillä Savua useamman kerran, sekä tietysti panikoida rauhassa.

Meidän vuoron tullessa kohdalle, jouduin hetken odottelemaan että Savu olisi taas kuulolla. Kiirehdin odottelualueelle ja omasta mokastani törmättiin ihmisiin ja koiriin vähän liian reippaaasti. Ei toki osuttu kehenkään, vaan aiheutin Savulle henkisen törmäyksen. Päästiin kuitenkin kentälle ja suoritus lähti käyntiin. Radalla oli yllättävän hyvä fiilis, mitään aivan yllättäviä virheitä ei tullut; jos treeneissä olosuhteet on liikaa, Savu alkaa helposti haistella tai haukahdella. Melkein kaikissa liikkeissä annoin tuplakäskyt, sillä Savu ei aina kriittisellä hetkellä ollutkaan aivan kuulolla. Pisteillä ei juhlita, mutta on tästä silti kiva jatkaa.

Tuomarina Ilkka Sten

Pisteet 118p

Paikalla makaaminen ryhmässä 1 min 0

Tämä oli kyllä karvas pettymys! Paikkis on meidän suurimpia vahvuuksia, Savu ei ennakoinut ja meni ekalla käskyllä makaamaan ja kaikki oli ihan niin kuin pitikin. Kun paikkis alkoi Savun naamalla pyöri jokin pörriäinen, mikä sai koiran ajatuksen hieman katkeamaan. Kun sitten viereinen koira singahti pois rivistä aloin epäröidä osaamistamme ja niinpä Savukin nousi pystyyn. Palasin heti Savun luo ja kytkin sen hihnaan. Ei ole sen tapaista lähteä rivistä, joten ei myöskään ole kokemusta siitä, minne se suuntaisi. Treeneissä on kyllä näitä "rivistä karkaamis" häiriöitä tehty, mutta eilinen tilanne kokonaisuuksineen oli meille liikaa.

Seuraaminen 8

Aivan riman alitus, pystytään huimasti parempaankin. Savu haukahti kerran tuomarin kohdalla ja muutenkin tuntui että törmäillään. Annoin myös vahingossa käännöksessä rallytokon käskyn, pitäisi muistaa olla vain hiljaa 😅

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Toinen bravuurimme meni ihan penkin alle. Savu iski nenän maahan juuri ennen kuin liikkuri ohjeisti meitä, joten tuplakäskyllä maahan. En tiedä, olisinko voinut kävellä pari ylimääräistä askelta ja käskyttää kontaktiin palanneen koiran vasta sitten. No viis pistekikkailuista, treenataan tietty haisteluhäiriöt kuntoon.

Luoksetulo 10

Aivan meidän näköinen luoksari. Ensimmäisellä käskyllä leppoisasti lönkytellen luo ja sievästi perusasentoon. 

Noutoesineen pitäminen 0

Tämän jätimme suunnitellusti tekemättä.

Kauko-ohjaus 8

Nenä vei koiraa rankasti. Istumiseen taidettiin vaatia kolme käskyä, kun ensimmäiset kaksi menivät ihan oikeasti ohi. Otin meille kyllä röyhkeästi omaa aikaa kaukoissa, enkä seurannut liikkurin ohjeistusta. Savu ei kuitenkaan pienestä odottelustani huolimatta ehtinyt ottaa kontaktia, joten triplailtiin käskyjä vähän. 

Estehyppy 8

Liike alkoi samasta kohtaa kuin kaukot. Nyt nenä pysyi kurissa mutta Savu kääntyi katselemaan yleisön tapahtumia. Hitsi kun oisin vaan odottanut pari sekuntia ja kutsunut Savun vasta sitten, nyt kuitenkin tuplakäskyllä. 

Kokonaisvaikutus 8

Onpahan taas mitä tietää ottaa huomioon ja treenata lisää. Tämän hetkisillä taidoilla mennään vielä perjantain iltakokeeseen ja sitten reilu aikalisä koetouhuihin. Ainakin noutokapulan pito on tehtävä kesän aikana kuntoon, ennen kuin kehtaa kokeisiin uudestaan mennä.

Toukokuun treenikooste

Toukokuun omatoimitreenit olivat hieman aiempaa pienimuotoisempia. Toukokuussa meillä oli tokon koulutuspäivä, yhdet rallytokon kisatreenit, sekä kaksi rallytokokoetta. Kävimme myös kerran Tamskin hallilla. Toukokuun viimeiselle päivälle osui myös tokokoe ja toinen koe on heti kesäkuun ensimmäisenä perjantaina. Omat treenit ovat siis olleet pääasiassa asennetreeniä.

Muistilista

Rallytoko rintamalla siirrymme harjoittelemaan voittajan liikkeitä perusteellisemmin. Hioimme toukokuussa eteen tulemista ja saman aikaisia liikkeelle lähtöjä. Houkutuksessa pehmolelut eivät olleet treenatessa ongelma, mutta kokeessa pennuille tuoksuvat pehmot veivät Savun mennessään. Jatkossa otetaan houkutustreeniin myös erilaisia hajumaailmoja. Rallytokon jatkosuunnitelmana on tehdä useammin ratatreenejä ja lisätä näin koepäivän sujuvuutta. Oikean puolen seuraaminen vaatii siinä määrin työstämistä, etten usko meidän korkkaavan voittajaa ennen syksyä.

Tokon suhteen on uusia ajatuksia ja opetellaan uudestaan kaukot ja luoksari. Tehdään lisää varmuutta häiriöihin, etenkin hajuihin ja vieraisiin ihmisiin. Muiden liikkeiden ylläpitoa ja säännöllisempiä kisatreenejä,

 

RTK2

Eilinen koepäivä ei alkanut hohtoisesti ja vielä koepaikallakin fiilis oli kertakaikkisen maassa. Savun kanssa ohiteltiin koirakoita kuitenkin onnistuneesti ja lopulta Savu käveli rennosti hipihiljaa koko parkkiksen läpi kaikkien ohi, joten mieliala nousi itselläni tuosta vain. Onnistuminen Savun mielentilan kanssa hälyisässä ympäristössä oli sellainen erävoitto, että koestressi vierähti sydämeltä sen siliän tien. Paineita toki oli; kyseessä oli jo aika mones avoimen koe, josta metsästimme viimeistä hyväksyttyä tulosta. Liikkeet ovat olleet teknisesti hallussa jo pitkän aikaa, mutta jännitys, koetilanne ja ihmiset (tuomari ja sihteeri) radalla ovat meille välillä vaikeita.

Rata oli kiva ja suoriuduimme siitä melko hyvin. Oma fiilis radalla oli vähän epävarma, sillä Savua joutui hieman kalastelemaan: nenä vei koiraa, tuomari kiinnosti ja tavallisesti skarppi koira oli askeleen jäljessä. Räpiköintimme riitti kuitenkin tulokseen vieläpä meille hyvillä pisteillä ja ulkopuolisen silmiin tekemisemme näytti kuulemma kivalta. Kokeissa kyllä jännittää sen verran, etten usko ihan hetkeen tuntevani oloa mukavaksi radalla. 

Tuomarina Maria Riski

92p 2:35:66 RTK2

Istu, käännös oikeaan, istu -1p tvä hitusen oli tahmeaa, ei oltu ihan yhdenaikaisia eikä Savu ollut aivan kuulollakaan kun tuuli toi jotain herkullisia tuoksuja.

360 vasempaan -3p uusittiin koska Savu oli kuin nukahtamaisillaan. Tämän jälkeen kasasi itsensä hienosti ja tehtiin tosi kivaa settiä loppuun.

Eteen istu, vasemmalta perusasentoon -1p vino, -1p tvä Omat kädet vähän heilui ja Savu ei ollut aivan varma pitikö kiertää ohjaaja vai istua eteen. Savu istui ihan vinoon ja ehti tassutella niin että oli varma kympin virheestä. En uusinut, koska eteentulo on ainoa epävarma liikkeemme ja säädöstä huolimatta Savun asenne oli hyvä.

Istu, seiso, kierrä koiran ympäri -1p tvä Luulisin että Savun "pomppu puolikas askel seiso" -tyyli ei nyt vakuuttanut tuomaria. Ja vaatii toki omastakin mielestä hiukan täsmällisempää hiontaa tämä liike.

Istu, täyskäännös vasempaan, istu -1p kyl Menin aivan liian lähelle kylttiä, ei ollut toivoakaan etteikö Savu kääntyessään osuisi siihen. Noin muuten tosi kiva käännös vaikka nenä meinasi viedä.

Tuomarin kommentti: Hieno rata!

Suorituksella oli kyllä huima ero reilu viikon takaiseen hellepäivän kokeeseen. Meidän tapauksessa kuuma sää vaikuttaa siis enemmän kuin voisi kuvitellakaan. Kaikkinensa koepäivästä jäi lopulta hyvä mieli, muutamista vähennyksistä huolimatta me onnistuttiin monessa asiassa hyvin. Savu ei esimerkiksi äännellyt suorituksen aikana, vaikka aikoi. Eikä myöskään karannut, vaikka tuomarin ohittaminen tervehtimättä olikin sille vaikeaa.

Tästä eteenpäin?

Nyt edessä on pieni koetauko, sillä en aivan muista voittajaluokan kylttisuoritusohjeita. Oikean puolen seuraamisemme ei myöskään ole vielä koevalmis ja ehdottomasti ratatreenejä tulee tehdä useammin kuin kerran kuukaudessa. Kesä tulee rallytokon osalta olemaan ratatreeniteemaista, jotta syksyllä oltaisiin valmiit korkkaamaan voittaja. Treeniseura kelpaa aina :)

Onnistunut ratatreeni ja helteinen rallytokokoe Ikaalisissa

© Mira Kaipainen

Viime lauantaina kävimme Haaviston kentällä tekemässä rallytokon ratatreenin Miran ja Rudin kanssa.  Suunnittelin radan itse ja radalta löytyivät mm. edestakaisin pujottelu, hyppy ja ohjaajan ympäri kiertäminen. Pari voi/mes kylttiäkin laitettiin, mutta Savun kanssa sovelsin niihin vähän omiani. Tein ratatreenin varsin kokeenomaisesti; lämmittelin Savun nopeasti ja sitten mentiin radalle, jossa Mira seisoi tuomarina.

Ensimmäinen rata meni aivan superhyvin, valehtelematta meidän paras suoritus ikinä. Savu teki tehtävät todella tarkasti ja hyvässä vireessä. Yksi kämmi kävi, kun lähetin Savun hypylle vähän liian läheltä ja koira katseli juuri frisbeen heittelijää. Savu kyllä hyppäsi, mutta rima tippui 😅 uusittiin hyppy ja ei siinä sen ihmeempiä. Houkutuksessa olevat pehmolelut eivät olleet temppu eikä mikään.

Toinenkin rata meni hyvin, palkkasin useammin kesken liikkeiden ja pelailin varman päälle. Treeneistä jäi tosi hyvä fiilis, monta onnistumista ja hyvä mieli. Suuret kiitokset seurasta, vinkeistä ja kuvista Miralle. 

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

Alkuviikosta kävimme Tamskin hallilla tekemässä hyvän mielen treenit Tiinan ja Bättiksen kanssa. Savu odotteli tosi hienosti ja hiljaa, vaikka ei olla käyty Tamskilla pitkään aikaan. Harjoittelimme tokon kaukoja (nämä on vähän levinneet) ja liikkeestä maahan menoa, joka sekin on vähän lässähtänyt. Puolet treeniajasta leikittiin kontaktipelejä ja reviteltiin eteenlähetyksillä. Suht pienesti treenattiin, jotta Savulla riittäisi paukkuja torstaina pidettävään kokeeseen.

Ja niin koitti torstai, helteinen koepäivä, jolloin suuntasimme Ikaalisten seudun kennelkerhon järjestämään rallytokokokeeseen. Olin alunperin kokeen suhteen luottavaisin mielin, sillä olimme käyneet Koiralan kentällä kerran aiemmin ja kisatreenit menivät erinomaisesti. Koepaikalla oli kuitenkin todella kuuma, eikä juurikaan varjoja. Jaloissani olevat Skinnersin sukkakengät tuntuivat siltä että sulavat hiekassa, joten ei ihme, ettei Savukaan ollut parhaimmillaan. Juuri ennen vuoroamme löysin myös Savun naamasta punkin. No, pärjäsin ällötyksen kanssa ja poistin sen suorituksemme jälkeen.

Rata oli tosi kiva ja monet liikkeet meille aivan varmoja, mutta tällä kertaa helle oli liikaa. Koko rata meni aika tahmeasti, vaikka loppuun asti sen teimme. Kehuin Savua pitkin suoritusta ja se vastasi sosiaaliseen palkkaan tosi kivasti. Muutamiin liikkeisiin olen erittäin tyytyväinen, vaikka noin muuten suoritus ei ollut yhtään meidän tavallista tasoa. Toisaalta kiva, ettei saatu tulosta, sillä muutoin ensi viikon koe suoritettaisiin voittajaluokassa. Voittajan liikkeitä emme ole hirveästi harjoitelleet, joten on turvallisempaa kilpailla Ylökkin järjestämä koe avoimessa luokassa. Jospa sieltä vihdoin tulos!

Tämän päivän koe toi täydennyksen aiempaan hylky, 0, hylky, 0 listaan olemalla kolmas nolla. No kaikenlaista tässä on ollut ja sentään tuolla seassa ne kaksi tulostakin. Kesällä on onneksi paremmat resurssit treenata ahkerammin myös porukassa, joten varmasti saadaan Savun kanssa koesuorituskin varmaksi. Nyt oli kuitenkin puolen vuoden koetauko.

Tuomarina Maria Riski

0/55p 4:14:93

Eteen istu, oikealta sivulle, istu -3p uusittiin heti ensimmäinen liike, kun Savu oli ihan omissa maailmoissaan aluksi.

Houkutus -3p kontrollin puute ja -10 tvä, tämä meni aivan pieleen, Savu ei ole ikinä häiriintynyt pehmolelusta, mutta nyt pehmotiikeri veti puoleensa. Savu haisteli pehmoa hyvän tovin ja minä ehdin siinä astella joka suuntaan keräämään virhepisteitä. Jatkettiin matkaa suoraan kun Savu oli jälleen valmiudessa. Jälkikäteen selvisi, että pehmolelut olivat viettäneet aikaa pentulaatikossa. Täytyy sanoa, että haistelu ei ihmetytä enää lainkaan 😅

Pyörähdys -1p puutteellinen yhteistyö, -3p ov ja -3p tvä, meidän yksi vakkariliikkeistä ei tänään sujunut. Askelsin vähän oudosti kun Savu lähtikin kyllä pyörähtämään, mutta kokonaisuudessaan liike meni tosi kömpelösti. En aivan tiedä mikä meni vikaan, mutta ansaittiin aika paljon miinusta.

Istu, täyskäännös oikeaan -1p as, -3p tvä ja -3p puutteellinen yhteistyö tämä oli kyllä yksi tahmeimpia liikkeitä, Savu ei pystynyt keskittymään.

Spiraali vasemmalle -10p tvä Savu meinasi tässä kohtaa lähteä tuomarin luo, mutta tuli kutsulla takaisin. En uusinut tehtävää, koska se meni alkumokan jälkeen tosi hienosti.

-3p yleisvaikutelmasta, Savu alkoi haukahdella koska kuuma ja liian vaikeaa. Harkitsin keskeytystä, mutta päädyin vain tsemppaamaan koiraa ja mokailemaan kylteillä itse.

Tuomarin kommentti: Vähennykset ääntelystä. Osaava koira!

Huhtikuun treenikooste

© Essi Vuorenmaa

Huhtikuu tarjoili aurinkoa ja lämpöä, sekä tietysti taivaan täydeltä kaikkea kylmää. Lämpimien treenipäivien perusteella päätin kuitenkin trimmata Savun jo ja nyt treenikaverina onkin koiran sporttisempi versio. Hetki menee silmällä tottua uuteen turkkiin, mutta kyllä tästä koneella ajellusta tykkään enemmän kuin saksitusta. Savua ei ole siis aiemmin koneella ajeltu, mutta tänä vuonna ostimme kaverin kanssa yhteisen terän puoliksi. Sopii hyvin, sillä Savu ja koirakaverinsa ajellaan kuitenkin vain kerran vuodessa. Itse ajeltuna tulee myöskin huomioitua koira paremmin, kun ei ole kiire vaan voi panostaa omaehtoisuuteen. Savuhan ei pörisevästä koneesta tykännyt, mutta muutaman tauon kanssa saatiin homma hoidettua.

Menneen kuukauden aikana olen miettinyt arkiasioita koiran kanssa. Somea on saanut taas vähän siivoilla, sillä lukulistalleni on vahingossa eksynyt koiran palkitsemista halveksivaa porukkaa. On hämmentävää lukea julkaisuja, joissa vähätellään palkitsemisen merkitystä ja jopa väitetään, että koiraa palkkaillaan kaiken muun (kuten koiran elekielen huomioiminen) kustannuksella. Muistan toki vuosia sitten nauraneeni itsekin koiran kouluttamiselle palkkioiden kautta, mutta se johtui ihan tiedon puutteesta. Nykyään tiedän ettei kouluttaminen suinkaan ole mitään päämäärätöntä nakkien viskelyä - äkkiseltään en tiedä ketään joka edes käyttäisi nakkeja tai ei välittäisi koiransa mielentilasta. No, onneksi Savun kanssa kaiken harjoittelu on kivaa ja palkitsevaa, ajattelivat muut siitä mitä tahansa.

Huhtikuu sisälsi paljon onnistuneita treenejä, sekä toki omat möhlimiseni Savun taukokäytöksessä (Kimppatreenejä kaupungilla ja paluu taukoilun perusteisiin 4/2021). Kävimme kerran hallilla, monta kertaa kimppatreeneissä, kerran tokon kisatreenissä ja kolmesti rallytokon kisatreenissä. Ihan jo kuukauden ensimmäisiin kisatreeneihin verrattuna eilinen kisatreeni oli paljon hienompi!

Muistilista

Rallytokon suhteen saimme kuntoon eteen tulemisen, ympäri pyörimisen ja seisomaan nousemisen. Kisatilanteissa harjoiteltiin ihmishäiriöitä ja hiljaa työskentelyä. Jo muutaman kisamaisen treenin jälkeen ero oli huomattava. Oikean puolen seuraaminen on jo aika kiva, tokikaan ei kovin tokomainen. Muutama klippi on nähtävissä videolla ja onhan se vielä melko väljää ja kömpelöä, eikä pelkästään koiralta.

Savu on ilmoitettu rallykokeisiin Ikaalisiin ja Ylöjärvelle. Mikäli saamme Ikaalisista tuloksen, mennään Ylöjärven kokeessa suoraan voittajaan. Hui, totean minä. Voittajan kyltteihin täytyy varalta perehtyä itse ja tehdä uudet liikkeet jollain tasolla koevalmiiksi kaiken varalta. Onneksi pohjat ovat jo melko hyvät. Uskoisin että luokkanousun jälkeen meillä on pieni tuumaustauko kokeista, sillä en halua viedä Savua kisatilanteeseen jossa on tehtäviä, joita se ei osaa.

Lyhyesti maaliskuun treeneihin verrattuna; rallytokossa on alkanut löytyä oma, hiljainen työskentely kupla. Ja kuplassa työskennellessä Savu on ihan super.

Tokon suosikkimme on nykyään ruutu. Joskin siitä olisi syytä edetä vähän koemaisempaan ruutuun, eikä aina pelkkää lelulle juoksua. En tosin suhtaudu avoimen liikkeisiin vielä kovin vakavasti, että koulari alokkaastakin tuntuu vielä aika kaukaiselta. 

Vähän kehnon kisatreenin jälkeen on hiottu motivaatiota pitkiin seuraamisiin (rallytokossa tulee tehtyä lyhyitä suoria) ja hiottu kaukoja. Kaukot ovat kyllä ailahtelevainen liike. Savu toki osaa istua ja maata, mutta asennonvaihtojen saaminen teknisesti näyttäviksi on kyllä yksi työmaa.

Erävoittona mainittakoon pitoharjoitukset, joissa on vihdoin päästy tiskirätin pitämiseen leukakosketuksen avulla. Oon niin iloinen ja tyytyväinen että ollaan vihdoin saatu pieni läpimurto, josta edetä. Toki tiskirätin puremisesta on aika paljon matkaa puisen noutokapulan viiden sekunnin pitämiseen, mutta nyt jälkimmäinen tuntuu kuitenkin realistiselta tavoitteelta. Pelkän tavoitteellisen pitotreenin lisäksi opetin Savua vetämään pyykkejä ulos koneesta. Tempussa en ole tekniikasta tarkka, sillä tarkoitus on saada Savulle hyvä asenne puru- ja pitojuttuja kohtaan.

Liikkuri häiriöitä tehtiin jonkin verran, mutta ne alkavat olla Savulle jo helppoja juttuja. Kun tehdään tokoa, tehdään töitä, eikä ihmetellä ihmisiä. Tulipahan tehtyä muutaman superhelpot treenit, kun koira oikeasti osasikin jo.

© Essi Vuorenmaa

 

Ohitustreenejä on tullut arjessa jonkin verran, varsinaisesti harjoittelulenkillä ei käyty. Ohitukset kokonaisuudessaan ovat parempia jo silloinkin, kun minulla on pikkuväki mukana. Mopoissa meillä on vielä vähän työstämistä, mutta selvää kehitystä kuitenkin. Erittäin kivana palautteena, Savu tarjoaa itse kontaktia nähdessään toisen koiran ja pystyy nykyään syömään nameja maasta, vaikka toinen koira haukkuisikin. Pieleen mennyt tunnetila on siis pikkuhiljaa korjaantumassa.

Joitakin temppuja opettelimme taas temppuringistä. Tosin vilttiin kääriytyminen oli meille liikaa, mutta lipaisun Savu oppi nopeasti. Jos vain aika riittää, haluaisin kesäaikaan videoida kaikki temppumme. Paperille kirjatessa, Savu osaa aika paljon kaikenlaista ja turhistakin tempuista on ollu apua arjessa. Nämä ns. turhat temput ovat kivaa vastapainoa lajitreenille, jota tulee tehtyä vähän totisemmin. Temppujen opettamisessa tulee harjoiteltua itsekin kouluttamista tehokkaammin, kun virheillä ei ole niin konkreettista väliä. Virheet liittyvät lähinnä palkkion ajoittamiseen, laatuun tai suuntaan, jotka sitten vaikuttavat lopputulokseen niin etten välttämättä saanut Savusta irti sitä mitä halusin.

Iloista vappua ja kivoja treenituokioita lukijoille! 😊

Hitaampi viikko ja kokeet kiikarissa

Menneellä viikolla onnistuttiin säilyttämään kohtuullisempi treenitahti: kahdet omatoimiset treenit ja yhdet kimppatreenit. Kyllä heti huomasi Savun asenteessa, että tämä vähäisempi treenimäärä on sille oikein riittävä!  Metsässä samoilemme päivittäin, mutta Savun vapaapäivänä tehtiin vähän lyhyempi lenkki ja vietettiin maastossa lähinnä aikaa.

Ilmoitin Savun kaksiin rallytokokokeisiin avoimeen luokkaan. Meiltä puuttuu yksi hyväksytty tulos, jota seuraisi sitten luokkanousu. Saapa nähdä muistanko kokeissa askeleet niin oikein että saataisiin tulos. Parit ratatreenit on sovittuna ennen kokeita, jotta saadaan revitellä ja harjoitella asennejuttuja kylttien seassa. 

Muistilista rallytreeneihin

- lähtökyltti; tuomari puhuu, hihna otetaan pois, aloitetaan

- liikkeelle lähdöt

- hyppy häiriöiden kanssa

- pyöriminen ilman haukkumista

- eteentuleminen

- tötteröihin asennetta

Ensi viikolla Savu saa kesäturkin. Nyt karva on leikelty saksilla lyhyemmäksi, mikä helpottaa pesua ennen koneajelua. Saksiessa sai taas hämmästellä turkin paksuutta. Savulla on peitinkarvan alla varsinainen lampaanvillakerrasto. Ei siis mikään ihme, että sen tulee auringonpaisteessa todella kuuma. Meidän on kuitenkin tarkoitus tehdä kesällä vähän muutakin kuin maata varjossa, joten koiran oloa helpottaakseni tartun trimmauskoneeseen. Silmällä menee kyllä hetki tottua kaljuun Savuun, mutta mitäpä sitä ei koiran hyväksi tekisi.

Tämän postauksen kuvissa on vielä turkikas Savu, mutta kenties jo seuraavassa postauksessa kaljumpi. Viimeistään huhtikuun treenikoosteen kanssa palataan kirjoittelemaan tänne. 

Kimppatreenejä kaupungilla ja paluu taukoilun perusteisiin

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

© Mira Kaipainen

Nyt seuraa mättöpostaus viimeisen puolentoista viikon treeneistä ja niitä seuranneista havainnoista. Rallytokokuvista suurkiitos Miralle. Toissa viikonloppuna ajelimme Haaviston kentälle, jonne saimme treeniseuraksi Rudi-sheltin ja Miran. Kasasimme kentälle avoimen radan ja Savun kanssa tein ratatreenia reilulla palkkaamisella. On ollut melkoinen työmaa rakentaa ratasuoritusta takaisin varmaksi, kun koiran mielenkiinnon kylttejä kohtaan on kerran lässäyttänyt. Ratatreenejä tarvittaisiin useamminkin ja niitä toivottavasti nyt löytyineillä omatoimiporukoilla järjestyy.

Savun ratatreenit menivät kaikkinensa ihan kivasti. Ensimmäisellä kierroksella vähän haukuskelua ja pientä lennokkuutta, kun itse sähläsin kyltillä. Toinen kierros meni oikein kivasti. Pidin ensimmäisellä radalla hihnaa varmuuden vuoksi, kun en olla pitkään aikaan treenattu niin vilkkaalla kentällä. Ilman hihnaa treenit sujuivat heti paremmin, joten täytyy vain rohkaistua luottamaan koiraan. Savu ei ole karannut treeneistä kenenkään luo, mutta uusissa ympyröissä pelaan varmuuden vuoksi varman päälle.

Kuten aiemminkin, rallytokon tueksi hillumistreeniä eli vilkkaammissa ympäristöissä kulkemista. Ja ratatreeneissä jo muutaman kyltin jälkeen superpalkkaa eli useimmiten leikkimistä. Näin yritän purkaa Savulle muodostuneen ympäristövihjeen: paljon kylttejä=liian pitkään puurtamista. Tarkoitus on korjata Savun käsitys radasta ja toki harjoitella yksittäisiä liikkeitä myös häiriöissä suoritusvarmaksi. Hyvä tavoite olisi myös olla itse radalla hiljaa. Epähuomioissa käskyttelin Savua sivulle melko monta kertaa (täysin tarpeettomasti) ja lopulta Savu alkoi haukkua minulle. 

Rallytokotreeneistä jäi kaikkinensa hyvä fiilis. Kävimme treenin jälkeen pienellä kävelyllä ja oli iloinen yllätys miten Savu tykkäsi Rudista. Pojat lähtivät lenkille vähän kuin olisivat tunteneet aina. Blogista olen toki Rudia monta vuotta seurannut, mutta emme olleet Miran kanssa aiemmin tavanneet. Mielellään lähdetään kimppatreenaamaan uudestaankin.

Treenejä kertyi aikeistani huolimatta vähän liikaa saman viikon sisään. Rallyn ratatreenien jälkeen kävimme vielä kahdesti Haaviston kentällä kimppatreeneissä, kerran omatoimitreenattiin kotikentällä ja viime lauantaina suunnattiin Hakametsään omatoimiseen tokon kisatreeniin. Olen kirjannut kalenteriin Savulle vapaapäiviä treeneistä, mutta minun on kovin vaikea pitää niistä kiinni. Tällä viikolla mennään treenaamaan aikaisintaan keskiviikkona ja noin muutenkin kimppatreenejä saisi olla max kahdet viikossa. Liika määrä treenejä laskee laatua ja se näkyi jo parissa viimeisissä treeneissä.

Viime viikolla tokoilimme kerran bordercollie Vidan ja ohjaajansa kanssa, sekä toisella kerralla labradorinnoutaja Emman ja ohjaajansa kanssa. Molemmat treenikerrat uusien ihmisten kanssa jännittivät minua, mikä tietysti lisää Savun haukkumista. Treenatessa Savu oli kuitenkin hiljaa ja liikkuroinneissa se keskittyi visusti kontaktiin. Ensi kerralla uskaltanen palkata koiraani rohkeammin ja tehdä kunnollisen suunnitelman siitä, mitä aion harjoitella.

Paikalla makaamiset menivät molemmissa treeneissä kelvollisesti. Olen käynyt palkkaamassa Savua kesken paikkiksen, eikä paikkistreenit ole kisamaista nähnytkään: joudun välillä juoksemaan myös Pipa neidin luo tarjoilemaan jotakin viihdykettä yleisönä olevalle taaperolle. Yhdessä paikkamakuutreenissä Savu alkoi haukahdella, sillä aivan koirien takaa menikin lenkkeilijä oman koiransa kanssa. Savu ei kuitenkaan noussut, vaan pysyi paikallaan, mutta moinen häiriö oli selvästi liian jännittävä. Useimmissa paikkistreeneissä Savu menee lopulta makaamaan lonkalle. Pidän tätä hyvänä asiana, sillä lonkalle mennessään Savulla on varmasti hyvä fiilis olla rivissä. Paikallaan makaamisen lisäksi harjoittelimme "käsky" vihjeeseen reagoimista ja ennakoinnin välttämistä. Savu menee toisinaan jo liikkurin ohjeesta makaamaan tai saattaa reagoida viereiden ohjaajan käskyyn. Nytkin perusasentoon nousemiseen tarvittiin kahdesti käsky, mutta pientä harjoittelua niin tämäkin taas sujuu.

Tähän väliin on kerrottava Savun taukoilusta. Kirjoitin aiheesta jo lyhyesti instagraminkin puolelle, mutta koen tarpeelliseksi kirjoittaa asian itselleni hiukan kattavammin muistiin. Viime viikolla menin toisiin treeneihin epähuomiossa kävellen, eikä Savulle ollut häkkiä mukana. Savu siis odotteli taukoalustallaan kytkettynä. Alustalla pysyminen ei sinänsä ole ongelma; toki kentällä juokseva koira sai Savun nousemaan pystyyn. Nousemista enemmän Savu kuitenkin haukkuu havainnoilleen, eikä hiljaakaan ollessaan varsinaisesti lepää. Kotopuolessa en ole taukokäytökseen tässä parin vuoden aikana juuri kiinnittänyt huomiota. Savu odottelee arjessa varsin näppärästi siellä minne sen sattuu jättämään ja haukahtaa silloin tällöin jos joku kävelee aivan sen läheltä silloin kun olen itse kaukana.

Vilkas kenttä ja uusi ympäristö tuovat kuitenkin omat haasteensa, eikä Savu pysty täysin rentoutumaan alustalleen. Oman lisänsä tuo toki useimmiten mukana oleva lapseni Pipa, joka on Savun silmäterä. Vaikka Pipa istuukin rattaissa treenien ajan eikä säntäile ympäri kenttää, vahtii Savu ettei kukaan vain lähesty rattaita. Enää Savu ei sentään kesken treenin vahdi lasta, mutta rattaiden vieressä odotellessa kyllä.

Viikonloppuna ajoimme Hakametsään tekemään omatoimista tokon kisatreeniä. Aurinko paahtoi niin, ettei toivoakaan jättää Savua autoon odottelemaan. Niinpä se odotteli varjossa alustallaan, kun en ollut tajunnut ottaa häkkiä mukaan - tämä harmitti paikan päällä. Savu odotteli meidän treenin alkua likipitäen tunnin, välillä hiljaa maaten, välillä seisten, välillä haukkuen. Vaikka olin mielestäni asettanut koirani "ei kenenkään tielle", mm. eräs juoksija halusi välttämättä juosta aivan Savun vierestä. Jos itse juoksentelisin ja näkisin koiran joka haukkuu minua karvat pystyssä, ei tulisi mieleenkään juosta sitä kohti ja puolen metrin päästä ohi. Kartioita kentälle asetellessa ja muiden kanssa jutellessa kävin palkkailemassa ja kehumassa Savua sen minkä ehdin. Aika nopeasti se oli ympäristön kanssa kohtuullisen sujut, mutta uuden haukkukonsertin saivat aikaan kentälle myöhemmin saapuvat koirakot.

Hiukan epäonnisen odottelun jälkeen Savu oli paitsi väsynyt olemattomasta levosta, myös kuumuudesta. Savun kuumansietokyky on melko alhainen ja sen turkki on erinomainen ainoastaan talvella. Treenisuorituksemme jälkeen Savun odottelu sujui paremmin ja se oli hiukan levollisempi, vaikka välillä haukkuikin. Oli kurja fiilis viedä koira tilanteeseen, joka oli sille aivan liikaa ja jonka olisin voinut itse hoitaa toisin.

Jatkossa otan Savulle häkin mukaan tuomaan turvallisempaa oloa ja taukoajalle jotakin pureskeltavaa, luita tai kongi. Näin Savulla olisi hyvä fiilis silloinkin, kun itse en pysty olemaan aivan sen vieressä. Se taukojutuista, onneksi virheistä voi oppia ja kaikkea voi harjoitella.

© Hanna Vorne

Kisamainen tokotreeni oli todellakin kisamainen: kenttä oli täynnä kaikenlaista, kaveri liikkuroi ja paikalle saapui koiraharrastajia joita en edes tuntenut. Minulle on jännittävää treenata Savun kanssa yhtään mitään jos joku katselee, saati joku tuntematon. Voin siis kertoa, että jännitykseni oli melkoisen huipussaan, etenkin kun se epäonninen odottelu myös harmitti. Alkulämpän jälkeen kuitenkin kentälle ja alla pieni läpikäynti liikkeistä.

Seuraaminen meni vähän heikosti meidän tavalliseen osaamiseen nähden. Savu kuitenkin tsemppasi loppua kohden, vaikka olikin kuumissaan. Erityisen iloinen olen perusasennoista pysähdyksissä.

Liikkeestä maahan meno meni tällä erää vähän puihin. Itse maahan meneminen oli kelvollinen, mutta tuuli toi jonkun mielenkiintoisen äänen ja Savun huomio herpaantui. Toisella kertaa liike keskeytyi oman säätämiseni vuoksi, eikä sitten niissä olosuhteissa alettu enempää yrittämään. Itse liike me osataan ja se on ollut meidän varmimpia liikkeitä. Vähän häiriövarmuutta tosin tarvitaan.

Luoksetulo oli teknisesti kiva, Savu tuli suoraan luo ja oikein tarkasti perusasentoon. Juoksuvauhtina oli tosin laiskanpuoleinen ravi, mikä ei lämpimässä säässä yllättänyt. Erityismainintana on kerrottava, että liikkeen aloituspaikan vieressä seisoi joukko meille vieraita ihmisiä. Savulle ihmiset ja varsinkin joukot ovat olleet houkuttelevia, mutta me selvisimme! 

Kaukoliikkeet olivat erinomaiset vaikka ne ovatkin treeneissä takkuilleet. Savu teki kuitenkin kaikki jutut ensimmäisellä käskyllä ja kohtuullisen napakasti.

Estehyppy ei ollut meidän juttu. Savu oli liian väsynyt ja esteenä oli rimaviritys joka muistutti vain kaukaisesti meille tuttuja esteitä. Niinpä Savu vain kiersi esteen ja tuli perusasentoon, kuten pitikin. Perusasento olikin kyllä hyvä, eikä Savu ennakoinut. Täytyy muistaa treeneissä hypyttää erilaisilta esteiltä. Toisella kerralla Savu hyppäsi esteen onnistuneesti.

Paikalla makuu ei tuottanut ongelmia.

Vaikka liikkeet eivät olleet aivan priimaa, jäi hyvä mieli. Ylitimme itsemme monessa asiassa: Savu ei haukkunut kentällä lainkaan, eli sen tunnetila oli siltä osin hyvä. Savu oli tekemisessä mukana, vaikka sen oli selvästi liian kuuma. Siirtymissä Savu tuli hienosti matkassa, täysin vapaaehtoisesti omasta halustaan <3 Savu oli kivasti kuulolla, eikä ennakoinut liikkurin höpinöitä. Savu myös luopui erinomaisesti lokeista, koirista ja niistä ihmisistä. Monta onnistumista siis, kaikesta vikalistan merkinnästä huolimatta.

© Hanna Vorne

Hakametsään täytyy lähteä treenaamaan toistekin, viimeistään kesällä. Joskus kävin Hakametsässä melko usein, mutta nyt edellisestä kerrasta oli vierähtänyt viisi vuotta. Viidessä vuodessa onkin tapahtunut paljon, mutta kuten viimeksikin, lähdimme nytkin treenien jälkeen peltolenkille. Savu saikin aikaiseksi hyvät leikit bordercollie Ranan kanssa.

Alla muutama kuva ja jos luit tänne asti, ansaitset aplodit. Aurinkoa viikkoosi!