Huhtikuisia kuulumisia

Ja se huhtikuukin oli ja meni, toukokuukin ehti pitkälle ennen kuin tämä postaus valmistui. Älytön kuvaspämmi luvassa. Oli koiria, töitä, kuvauksia, retkiä ja kotipuuhia. Sitten alkoi Loimun juoksut ja kalenteri vähän harveni. Loimu vuotaa niin niukasti ettei me omisteta juoksupöksyjä, joten oon päättänyt juoksujen aikana pitää vain taukoa halleilta. Nyt tällä kertaa Savukaan ei oikein reagoinut juoksuihin, joten ei tarvinnut pohtia sen hoitoon laittamista.

Ensimmäisiin juoksuihin verrattuna Loimu on nyt merkkaillut normaalimmin. Viimeksi se pissasi ihan jatkuvasti ulkona, mutta laitoin juoksujen piikkiin. Nartuillahan on merkkailussakin yksilöllistä vaihtelua, mutta kyllä jälkiviisaana on myönnettävä, että en sitä sitten viime juoksuissa tunnistanut pissatulehdukseksi ajoissa. Oppia ikä kaikki ja jatkossa ollaan viisaampia.

Heti aprillipäivänä (tai aamuyöllä) heräsin koirien kanssa lenkille ikuistamaan vuoden neljännen täysikuun. Purkkiin saatiin ja luminen maisema peilasi kuunvaloa kivasti. Tämän kerran kuva onnistui ilman jalustaa.

Pääsiäisenä kävin työn puolesta kuvaamassa collie herra Rogeria ja Loimu pääsi mukaan. Roger kohteli Loimua juuri sopivin silkkihansikkain. Loimu lähtökohtaisesti tykkää muista koirista, mutta kun sen päästää kiihtyneenä autosta vapaaksi sen ensivaikutelma on räjähtelevä. Luulen että Loimu säntää riemuissaan vähän liian lähelle muita koiria ja sitten se kiljahtaa kun alkaakin jännittämään. Taas on hyvä olla jälkiviisas 😅 Jatkossa Loimu tuumailee muita koiria ensin hihnassa ja kun se on varmistunut siitä että kaikki on ihan turvallista, sen voi päästää juoksemaan.

Onneksi Roger oli kärsivällinen ja huumorintajuinen, eikä provosoitunut Loimun ensihetkien irvistyksistä. Ja lopultakan kaksikolla oli oikein mukavaa. Loimukin ihan surutta vain kieri kesken juoksuleikkien lumessa, ei tietoakaan jännityksestä.

Pääsiäispyhinä ehdittiin myös metsään yöksi nukkumaan. Siitä ennätinkin kirjoitella ajantasaisesti postauksen Yö ulkona 4/2023.

Kuvasin kotona myös materiaalia Polar Barksin yhteistyöpostaukseen. Loimu yllätti tässä mallioppimistaidoillaan! Kuvasin ensin Savua niin, että se makasi pedillä pää maassa. Vartin viiveen jälkeen kutsuin Loimun kuvattavaksi ja se ampaisi petiin makaamaan samoin päin ja laittoi leuan maahan. Loimu ei oikeasti osaa leuka maassa tehtävää!

Jos joskus ennätän ja muistan, niin yritän toistaa videolle koirien kuvaukset. Koirien mallioppiminen on minulle tuttua Do as I do konseptin kautta, mutta että koira oma-aloitteisesti seuraisi toisen koiran suoritusta ja kopioisi sen niin tarkasti kuin Loimu teki, yllätti minut. Odotan myös tosi innoissani loppuvuoden SmartDog testausta, jolloin Loimun ominaisuuksista saadaan tutkittuun tietoon pohjautuvaa dataa ja ulkopuolisen näkemys. Ihan smart Loimu on minusta joka tapauksessa, vaikka sen fiksuus välillä vähän jääkin hulinoinnin jalkoihin.

Huhtikuun lopulla ennätettiin ottaa myös ensimmäisiä auringonlaskukuvia.  Lumetkin sulivat lopulta tosi nopeasti ja se paikka metsässä jossa me hangella yövyttin, oli viikon päästä lätäkkö. En ikinä pysy keväisin kamerani kanssa luonnon tahdista, vaan myöhästyn jokaisesta hienosta jutusta mitä aioin kuvata. Auringonlasku kuviin kuitenkin ehdittiin, ennen kuin tuokin paikka on heinän peitossa.

Sitten oli kuukausittaiset kimppatreenit ystävän kanssa, josta kuvaspäm. 

 

Juuri ennen huhtikuun loppumista ennätimme myös rallytokon ratatreeneihin ja tokon kimppatreeneihin. Kuvamättöä niistä, olkaa hyvät.

Tekstiä ei ole kuvien jälkeen enempää, kiva jos luit tänne asti 😄

Kunhan saan ajatukseni ruodittua tekstiksi ja pari videoklippiä tueksi (eli viimeistään kesällä), saatte materiaalia ja ajatuksiani Loimun treeneistä autojen ohituksen suhteen.