Viikonlopun kotitokoiluissa Vilkun kanssa ihmeteltiin noutokapulaa, palkkaa tuli semirauhallisista ja tukevista nostoista, toistaiseksi pentu saa naksun kuultuaan tiputtaa palikan suustaa, silloinhan liike on jo loppu. Otimme myös paikkamakuun alkeita. Vielä viime viikollahan harjoittelimme suoraa makaamista, lelupalkkaus on saanut koiran skarpimmaksi ja lantio on suora. Nyt lelu täytyisi saada ripeästi pois auttamasta, jotta koira ei kuumu liikaa. Ei ole tarkoitus, että mulla on piukaksi viritetty vieteri makaamassa. Loppuun vähän tunnaria ja nenänkäyttöä. Palikan etsimisestä on tulossa joka iltainen leikki, vielä Vilkku saa nähdä, mihin palikka laitetaan, mutta videon viimeisessä harjoituksessa oli myös muita houkuttelevia esineitä.
Viime keskiviikkona oltiin taas Koirakoutsilla ohjatuissa, valkkuryhmä alkoi viimein. Oli kyllä hurjan kivaa ja saimme taas paljon neuvoja. Ensimmäisenä otimme seuraamista, tavoitteena pitää se kontakti parin askeleen ajan ja pysähtymisestä istumaan. Nythän Vilkku vielä jatkaa matkaa sata lasissa kun minä alan pysähtyä. Hyppyä treenailtiin sillä välin, kun muilla oli hankalampia liikkeitä. Hyppykin oli ihan vain hulluttelua lelulla ja nameilla, miten hauskaa olikaan juosta kilpaa ja hypätä esteen yli. Viimeisenä noutokapulan pitoa ja koutsin ohjein maltoin odottaa. Viimein turhauma ajoi koiran toimimaan ja Vilkku kaappasi kapulan tukevalla otteella suuhun. Tämän jälkeen saatiinkin useita onnistuneita toistoja ja koira säteili onnistumistaan ♥
Iloksenne vielä hiukan leikkikuvia meidän puolivuosikkaista pennuista.
Tuikku pääsi tänään ensimmäistä kertaa rallytoko valkkuun, tai ehkä joutui. Ensinnäkin, sähläsin meidät hallin väärään päähään. Olin punainen kuin tomaatti, kun kysyttiin mihin ryhmään olin tulossa ja yritin selittää että ihan rallytokon valmennukseen... Juu, oikea laji, mutta väärä kouluttuja, hupsiis. Päästiin toiseen päähän hallia ja teemana häiriötreenit.
En uskonut meidän olevan aivan näin huonolla pohjalla, vaikka onhan ryhmässä ja hallissa treenaaminen Tuikulle aivan uutta. Viimeinen vuosi on mennyt treeneissa ookoo, mutta nyt koira flippasi täysin ja vanhoja piirteitä tuli paljon esiin. Sen huomasi kouluttajakin, kun kerroin että näistä on arjessa ja muissa treeneissä jo päästy.
Ensimmäisenä harjoiteltiin ihan perus luopumista, eli mulla oli nami kädessä ja koiran piti itse oivaltaa, ettei sitä saa varastaa. Ei mennyt kovin kauan, että Tuikku oivalsi tämän. Sitten koira siirtyi perusasentoon ja sama houkuttelu jatkui. Sujui muutaman toiston jälkeen ihan hyvin, samoin käden liikuttelu. Jo tämä harjoitus sai Tuikun hiukan väsähtämään.
Seuraavaksi vuorossa oli haastavampaa häiriötä. Tuikun piti vuoroin istua ja maata edessäni ja kouluttaja tuli viereen kapulan kanssa houkuttelemaan koiraa. Se oli Tuikulle aivan liikaa, iso pettymys kun ei päässyt, vaan piti keskittyä. Päädyimme siihen, että koutsi vain seisoi vieressä. Tuikku oli kuitenkin jo hiukan väsähtänyt ja kun vaadittiin tarkkaa suoritusta ja alettiin nopeuden ja tarkkuuden perusteella arvottaa liikkumista, se turhautui. Tuikku alkoi haukkua ja tarjota liikkeitä omaan tahtiin. Kun sitten pyysin sitä istumaan ja se viimein märisten nousi istumaan, palkkasin sen ohjeiden mukaisesti kehuilla rapsutuksilla. Se oli jälleen pettymys, onhan Tuikku orjautunut ruokapalkkaan melko tehokkaasti.
Puolen tunnin jälkeen koira oli aivan raato, emmekä loppu tunnista tehneetkään oikeastaan mitään. Olin itse sitten vain kuunteluoppilaana ja Tuikku rauhoittui. Arvelin, että Tuikku ei ryhmässä välttämättä toimi kovin hienosti. En kuitenkaan odottanut tai ollut ajatellut, että sen vaatiminen pomppaa tuollaisessa tilanteessa esiin. Sehän on aiemmin ollut meillä isompikin ongelma. Nyt sain kuitenkin paljon hyviä ohjeita ja tiedän taas mitä teen. Ensi viikolla uudestaan, uskon että menee jo paremmin!
Vilkulla on jo kunnon pörrökarva tai ainakin kuvissa näyttää siltä :D Ja näyttää isolta Myyhyn verrattuna :D
VastaaPoistaMyyhyn verrattuna kaikki on isoa, Myy painaa 4kg ja Vilkku reilu 12kg :D
Poista