23 lokakuuta 2016

Kasvattia, arkea, muistiota



Blogin pitkäaikaisimmat lukijat varmaan muistavat vielä jotenkuten Tuikun pentueen. Jos ei, niin vuoden 2012 joulukuusta alkaen on postauksia pennuista. Pennuilla on myös oma infosivu. Viime viikolla pentueen suosikkini, Koutsi (Crowberry) kävi meillä kylässä. Eipä ole jätkä mihinkään muuttunut! Samanlainen iloinen tervehtijä, kuin silloin puolivuotistapaamisessa. Savuun Koutsi suhtautui myös tosi kivasti, vaikka juniori päästikin aikamoiset ärräpäät vieraasta koirasta.

Siinä Koutsia rapsutellessa olisi tehnyt vain mieli rutistaa ja ottaa koira itselle. Se oli niin Tuikku. Iloinen, häntä vispasi ja nautti saamastaan huomiosta. Elämänmuutoksen vuoksi Koutsi etsii uutta kotia, joka kykenee tarjoamaan nykyistä enemmän aktiviteettia ja liikuntaa. Koutsi on kastroitu ja se on elellyt sisäkoirana. Hihnakäytöksessä ja irtipidossa on harjoiteltavaa. Muutoin hyvätapainen ja ihana koira. Jos on mahdollisuus tarjota koti tälle ja tarvitsee lisätietoja, niin annan yhteystiedot sähköpostitse koiriamaalta[at]gmail.com

Ihana oli Koutsia nähdä ja toivottavasti vauhtitassulle löytyy hyvä koti ♥



Arki on ollut muka niin kiireistä, että en ole koneelle ehtinyt. Saatika käsitellyt kuvia. Pimeä tulee heti töiden jälkeen. Ja onpa siellä ollut aika ruma kelikin. Ei sentään vettä sada, joten ei kai sovi valittaa. Savu on alkanut kasvaa ja ihan ilman lupaa. Pieni pörröpallo on kasvattanut jalat ja nostanut korvat pystyyn. Savu alkaa näyttää koiralta. Se oppii hirveää vauhtia. Nopeammin, kuin ehdin ja jaksan kouluttaa.

Muistilistaksi päätin listata, mitä osataan, millä mallilla ja mitä seuraavaksi. Tokojutut erikseen, tässä vain arki ja temppulistaa. Ihana pentu, niin mainio. Tänään Savu haetaan kotiin, se oli muutaman päivän Janikalla hoidossa. Ihan muuten vaan, harjoitukseksi ja jotta ehdin hiukan hoitaa muita asioita. Pieni on siellä rallannut koirujen kanssa. Ensi viikolla meille tuleekin hoitoporokoiraksi Kiki.

Sisäsiiteys olisi valmis, jos en olisi laiska. Savu pidättelee hienosti. Sitten se tulee ulkoa sisälle ja juoksee pissalle, paperille. Juuri kuten on opetettu. Joskos nyt ottaisi ne paperit pois ja mahdollistaisi sen ulkona käymisen... Yksinoloiksi vain paperit, yöllä ei enää ole pisuja juurikaan tullut.

Hihnakävely on niin ja näin. Eihän noin pientä sinttiä hihnassa huomaa ja kovin tarkka en sen menosta ole. Vastaantulijoihin Savu on alkanut nyt reagoida haukkumalla. Maaseudulla harjoitusta ei paljon tule, joten tarkoitus olisi mennä lähiaikoina pariin kertaan kävelemään Tampereen Hämeenkadulle. Runsasta merkkailua ja palkkailua oikeasta käytöksestä, ennen kuin ehtii remmissä poukkoilu sen kummemmin vahvistua. Savuhan ei erityisemmin remmeilyn ystävä ole muutenkaan, joten pannan laitosta ollaan opeteltu temppua.

Pomppu temppu on edelleen pennun mieleen. Ei niinkään käskynalaista, sanallisesti siis, mutta käsimerkillä.

Nenäkosketus vaatii harjoitusta ja yleistystä.

Kieppiä Savu tarjoaa jo paljon ja usein. Seuraavaksi pitää yhdistää vihjesana ja yleistää käytöstä.

Häntään tarttumista Savu tarjoaa myös paljon ja se on mieluisa temppu.

Kurre on vielä alussa mutta sitäkin Savu tarjoilee mielellään.

Kieriminen on alussa, mutta työn alla.

Peruuttaminen ja jalkojen päällä kävely ovat myös tämän syksyn projekteja.

Ensi viikolla meillä alkaakin tokokurssi. Maanantaina on luento ilman koiraa ja sitten päästäänkin viikottain hallille treenaamaan. Pian saa aloittaa myös frisbeetreenit. Savu saa harjoitella roller heittojen jahtaamista. Myös kontaktiharjoituksia ja taspainotreeniä tehostetaan.

2 kommenttia:

  1. Sanin kanssa tuo sosiaalistaminen ja ohitustilanteet jäivät melko vähiin, kun maalla asutaan. Välillä jos oikein mukavan oloinen ja rento koira tulee vastaan voi haukkuakin, mutta nyt on jo tottunutta nelijalkaista, ettei jaksa paljoa kommentoida.
    Harmi kun teillä on ollut siellä huonoa keliä, voin vain hymyillä kun eilen ja tänään on tullut lumen tapaista hiutalehetkiä ;)

    VastaaPoista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)