22 kesäkuuta 2015

Tiesin mihin ryhdyn



Tulimme Juhannuspäivänä kämpille takaisin ja toimme Tuikun mukanamme. Hurtta pyöri kämpän ympäri, nuuskutti ja haisteli. Vähän varuillaan oli ja vilkaisi koko ajan ilmeellä "saako, voiko, onko ok", kun kiipesi sohvalle ja katseli ikkunasta ulos. Sohvalla koirat saavat olla, se on niiden ainoa vapaus. Yksiö on niin pieni, että joka paikkaa ei voi kieltää ja rajoittaa. Ne myös tykkäävät seurata ulkona tapahtuvia asioita.

Kun Tuikku oli tutkaillut paikat alkoi se tuttuun tapaan Vilkun kanssa kohnottaa. Makuupaini on sallittu ja leikin osalta juokseminen on kiellettyä, eritoten Tuikulta. Vilkkua on vielä toistaiseksi hankala rajoittaa, se kun ottaa silmänräpäyksessä ne juoksuaskeleensa ja lopettaa yhtä nopeasti. Vartin kaksikko hääräsi ja hösäsi ja sitten unta kuulaan.



Sunnuntaina veimme Tuikun ja Vilkun hiekkakuopille juoksemaan Nikon tädin koiran kanssa. Jätti oli tytöistä hyvin hyvin innoissaan ja erityisesti Tuikulta se sai huolella köniinsä. Vilkullakin on alkeet hallussa, heh... Itse leikit sujuivat koirilla moitteetta ja Tuikkukin pysyi hollilla kohtuu hyvin ilman liinaa. Remmilenkitkin ovat sujuneet kivasti kahden koiran kanssa, joskin Vilkun ohituksissa on hiottavaa vielä. Tänään kävimme naapurin kanssa lenkkeilyttämässä koirat, ihana Milo bichon mukanamme. Milo ja Vilkku juoksivat purtsilla vapaana ja Tuikku lönkytti remmissä.

Töistä tullessani kämpillä olikin puuhailtu. Tuikku oli päättänyt tarkistaa tasot huolella, se oli syönyt pari pakettia leipää, mikron alta suklaalevyn, puolet sipsipussista... Ja kaikessa tohinassa lasikannu oli pudonnut ja hajonnut lattialle. Kannun jälkeen Tuikku oli videon mukaan pöyhinyt sänkymme ja sen jälkeen rauhoittunut sohvalle. Ja sohvalla se rauhassa nukkuikin, kun kotiin tulin. En siis usko, että se muuta tyhmäilee, kuin näitä syötäviä. Nyt vain kaikki sapuskat kaappiin ja tasot tyhjiksi, jotta ei ole mitään pudoteltavaa. Moitteeton taajamahurtta se on ollut ja kyllä mulla oli sitä ikävä ♥ Tiesin kyllä, että aivan ruusuista tästä alusta ei tule, mutta kyllä tähän yhteiseloon opitaan kaikki neljä.


3 kommenttia:

  1. Ihanat syöksymiset sängyn alle Vilkulla! :D Kiva kuulla, että uuteen kotiin on sopeuduttu, mikään ei ole sen parempaa omistajalle :)

    VastaaPoista
  2. Ihanan iisisti Tuikku riekkuu Vilkun kanssa, vaikka kokonsa puoleen voisikin keveästi jyrätä pienen. :)

    VastaaPoista
  3. Joo on tosi hyvin hiffannut että toinen on pieni :) välillä täytyy vähä muistuttaa, mutta pääasiassa saa vahtia Vilkkua, ettei liiaksi Tuikkua kiusaa:D

    VastaaPoista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)