Blogin hetkellinen hiljaisuus johtui kiireisestä viikosta. Järjestelimme valmistujaisjuhliani ja koska perjantaina oli palkaton vapaapäivä, olivat viikon muut työpäivät tavallista pidempiä. Koirien kanssa puuhastelu jäi minimiin, saatika että aikaa ja jaksamista olisi riittänyt blogiin asti. Nyt on kuitenkin juhlat pidetty ja koulun tilaisuudessa käyty, todistushan mulla onkin jo ollut. Ja tosiaan lähihoitajaksi valmistuin, lasten ja nuorten koulutusohjelmasta.
Vaikka Vilkku onkin ollut nyt vähäisellä huomiolla (tilanne tosin korjattu jo), on se käyttäytynyt mitä mainioimmin. Se on ollut työpäiväni aivan hiljaa huoneessani ja siivotessani iltaisin, se odotti täysin rauhallisesti ulkona narussaan. Ja vaikka päivät eivät olleet superaktiivisia eikä mitään uutta sinänsä opeteltu, se nukkui yötkin miellyytävästi, eikä herätellyt minua. Juhlapäiväkin sujui moitteetta, Vilkku nautti saamastaan huomiosta, mutta ei kuitenkaan jäänyt haukkumaan pentuaitaukseen, vaikka sitä ei koko ajan rapsuteltukaan. Oon niin ylpee siitä ♥
Saimme naapurilta ison laatikollisen koirille purkkiruokia ja vielä isomman laatikollisen kuivaherkkuja (possunkorvia, kärsiä ym.). Nuorempi pikkusiskoni oli Vilkulle antanut possunkärsän, mikä nyt ei sinänsä ole väärin. Ongelma oli se, että kukaan ei hoksannut vahtia pentua ja itse en ollut paikalla tai ajan tasalla. Kun sitten menin huoneeseeni, istui Vilkku keskellä lattiaa eleettömästi minua tuijottaen. Kutsuin pentua luokseni ja ihmettelin outoa käytöstä. Kun Vilkku sitten henki pihisten yritti kakoa ja yökkiä, sisko ryntäsi apuun.
Minä roikotin pentua pää alaspäin ja S työnsi sormet koiran kurkkuun. Possunkärsästä oli jäänyt melko suuri luinen pala, jota Vilkku oli yrittänyt niellä. Palanen luiskahti eteen päin ja hengitystiet aukesivat. Koira hengitti normaalisti, mutta oli hämillään ja lamaantunut. Ei tainnut mennä minuuttia enempää ja Vilkku sai itsestään oksennettua palasen. Ja se palanen oli iso. Nuorempi pikkusisko sai kyllä sitten ohjeistuksen, että josko jatkossa ei Vilkulle annettaisi yhtään mitään ylimääräistä syötävää, etenkään valvomatta. Säikähdyksellä selvittiin, mutta harvemmin sitä tuohon malliin säikähtää.
Noin muuten meille kuuluu ihan sitä samaa kuin ennenkin. Mitä nyt Vilkku on keksinyt yltävänsä pöydälleni. Pöydältä voi vetää alas esimerkiksi dobo kirjan, mistä Vilkku söikin kannet parempaan talteen. Myös tussien kotelo oli hyvää. Ja ensiapupakkauksen muovikääreet. Myy sen sijaan on erikoistunut vessaharjaan. Pikkuinen katoaa näkyvistä, kuuluu kolina ja se juoksee olohuoneeseen vessaharja suussaan. On nuo aika vesseleitä, iloksenne kuvia kaksikon touhuista. Kysymys: Mistä aiheista jengi haluaa kesällä postauksia lukea?
Eikä mitä kuvia! <3
VastaaPoistaIhania kuvia <3 Musta tän blogin ulkasu on kyl hyvä, valkonen tausta sopii hyvin tähän :)
VastaaPoistaHauskoja varsinkin noi pentujen yhteiskuvat. :D Pärjääkö Myy vielä paremmalla ohjaustehostimella Vilkkua vastaan vai alkaako isompi olla jo voitolla leikeissä?
VastaaPoistaMyyn tehoste ovat nykyisin hampaat ja hyvin pärjää :) vaikka Vilkku onkin isompi, se pääasiassa viilettää karkuun ja puuhaa omiaan samalla, kun Myy rei'ittää sitä :D ketterämpi ja nopeampi Vilkku jo on. Myyn tappijalat teettävät vauhdin kanssa vähän ongelmia :p leikit ovat kaiketi pysyneet ihmeen tasapuolisina.
PoistaHienoja kuvia! Ja voi että, tuo vessaharjaepisodi kuulostaa niiiin tutulta :D Nori pentuna ollessaan jyrsi 3 vessaharjaa vaihtoon, ennen kuin ne muuttuivat ilmeisesti tylsiksi jutuiksi. Pennut on pentuja :D
VastaaPoistaKesällä olisi mielekästä saada paljon kuvapostauksia ja tietysti pennun (pentujen) kehityskuvia ja miten yleensäkin vanhenevat jne. Varmasti näitä jo luvassa, mutta ei vara venettä kaada :D
Voitko tehdä Tuikusta, Myystä ja Vilkustakin sellaisen "my dayn" kun teit Popista ?
VastaaPoistaIhanaa että muistutatte! :) Tuikusta ja Vilkusta ainakin pitäisi onnistua tässä kesän aikana ^_^
Poista