16 kesäkuuta 2015

Voi kun se kasvaa



Pentupaineissa tavatut Nuka ja Tiia tulivat tänään Lielahden koirapuistoon, jonne lähdimme kaksikkoa treffaamaan. Nuka on 13viikkoinen pinacollie, vain viikon Vilkkua nuorempi. Kaksikolla synkkasi tosi hyvin, Vilkkua tosin alkuun vähän jänskätti, että mitä tuollaisen vieraan pörrön kanssa pitäisi tehdä. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin pian ja pennut rallattivat menemään. Kokokin kaksikolla oli sama, joten annettiin niiden rauhassa telmiä. Vilkku juoksutti Nukaa pallon kanssa ja kyttäili ja vaani ja pinkoi taas karkuun. Mikään ei ole rentouttavampaa, kuin katsella pentujen leikkimistä.



Olimme puistossa sillä varauksella, että joudumme poistumaan muiden koirien vuoksi. Seuraksemme saimme kuitenkin puistossa aiemminkin olleen sammaripojan, sekä nelikuisen pehkopennun. Hetken kuluttua viihdyttäjäksi saapui pikkuinen vinttikoira, ei muuten tainnut painossa olla Vilkkua juurikaan isompi? Tuo vikkelä lierohäntä oli ehdottomasti Vilkun lemppari, se meni lujaa ja se teki hauskoja mutkia ja loikkia, kuten Vilkku. Kaksikolla synkkasi hyvin ja railakkaimmat leikit paimenpennuilla taisikin olla tämän nuoren vinttarin kanssa. Kiva kun nuorikko jaksoi viihdyttää lapsosia.

Mutta koska koirapuistot on koirapuistoja, tunkee sinne aika joku toope. Varmistelimme kovasti, että tuleehan koira pentujen kanssa toimeen ja että voimme kyllä pentuinemme poistua, muttaah... Koira kertoman mukaan tykkäsi pennuista, en tosin tiedä, millä järjellä omistaja sitten heitteli sille keppiä? Jolloin kaikki pennut vuorotellen tietysti olivat siellä perässä. Ja Vilkku joka ei osaa luoksetuloa ryömii toistuvasti mielinkielin sen keppihirmun luo. Ja se keppihirmu kertoman mukaan piti pennuista, mutta silti omistaja pitää sitä kuonosta kiinni ja tuuppii pentuani pois, kun minä olen juoksemassa jo sitä hakemaan. Hiukkasen ristiriitaista ja niinpä lähdimme. Ehdimme kuitenkin puistoilla hyvän aikaa ja mitä mainioimmassa seurassa.



Puiston jälkeen lähdimme Vilkun kanssa käymään Lielahden Mustissa ja Mirrissä. Pentu suhtautui lunkisti autoihin, ei enää säikähtele pörinää ja pärinää. Ihmisistä Vilkku on todella kiinnostunut, mutta olen pyrkinyt siihen, että hihnassa ketään tai mitään ei moikata. Hihnakäytös on ookoo niin kauan, kunnes joku tulee meitä kohti tai lähettyvillä on jotain muuta mielenkiintoista. Silloin Vilkku vetää, eikä vielä toistaiseksi jaksa keskittyä niin kovasti minuun. Olenkin nyt lenkeillä ja eri ympäristöissä palkannut sitä ihan siitä, että se reagoi edes vilkaisulla nimeensä. Tai vaikka vain korvaansa lotkauttamalla, se on hyvä alku sekin. Liikkeessä Vilkku käyttäytyi moitteetta nuuskutteli ensin kovasti ja ihmetteli ihmisiä, mutta lopulta kävi makailemaan, kun minä laskin budjettiani. Mukaamme tarttui 250grammainen puinen noutokapula ja kynsisakset.

Kun pentu oli kotona nukkunut päikkärit ja minä käsittelin yllä olevista kuvista osan, olimme kumpikin valmiita vielä lyhyeen treenituokioon. Olemme kaksi kertaa ennen tätä harjoitelleet vatitreeniä. Ensimmäisen kerran kun esittelin asiaa pennulle, oli Vilkku aivan pihalla, ihmetteli vatia ja jalkojaan. Osasi kuitenkin nousta vadille, mutta kintut lipsuivat kummasti. Toisella kertaa sain Vilkun pyörimään vastapäivään. Myötäpäivään on ollut huomattavasti haastavampi. Videolle sain kuitenkin onnistuneet pätkät, koira teki kivalla innolla, mun palkkausnopeus ja tarkkuus on kehittynyt sitten viime kerran ja meillä oli mukavaa. Vilkku on kypsynyt tuollaiseksi vastaanottavaiseksi ja välillä se on hiukan tekemistä vaillakin. Silloin on hyvä hetki opettaa sille uusia juttuja. Ja tekemisistä puheen ollen, olen tänään yllättänyt pennun tv-pöydältämme seisomassa ja oli se kummasti päättänyt hypätä myös pytyn kannen päälle.

10 kommenttia:

  1. Ihana Vilkku :D Tohon vadin päällä pyörimiseen heittäsin ehkä semmosen neuvon että pyöritä sitä sua kohti, älä niin että itse työnnät sitä poispäin, koska perusasennonkin kannalta tarkoitushan on että se liikkuu sua kohti! Mutta tosi kivasti se liikkuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nyt oon katsonut videota ja lukenut palautteen uudelleen ja uudelleen, niin ihmettelen, miksi en keksinyt ohjata erilailla :D tänään toiseenkin suuntaan sitten niin, että pyrkii minua kohti :)

      Poista
    2. Toi kropalla työntäminen on itseasiassa koiralle paljon isompi ja selkeämpi apu, kuin kädellä ohjaaminen. Pysy itse paikoillas ja annan koiran tehdä työ. Tossa iässä tärkeintä on kuitenkin vaan luoda hyvä pohja, mille jatkossa rakentaa liikkeitä. Apujen häivyttämisen yms. kanssa ei kannata kiirehtiä.

      Poista
    3. Mun ajatuksissa se oli jotenkin "mä vaan kävelen" xD Mutta joo kiinnitin nyt harjoituksissa enemmän huomiota ja me heivattiin jo vati pois. Käsi on enää apuna ja koira seuraa aktiivisesti, että tulee sivulle ja saa palkkansa :) Täytyy ottaa joku päivä videolle taas, jotta näette, minne suuntaan ollaan menty :D

      Poista
  2. Miten oot opettanu ton että pentu edes saa liikkeelle tossa vadin päällä? Me ollaan nyt treenattu vadin päälle nousemista mutta liikettä ei vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohjasin pennun päätä namilla ja kun takajalat heilahtivat palkkasin heti. Hyvin nopeasti kuitenkin aloin vaatimaan ihan askelia ilman selkeää käsiohjausta :)

      Poista
  3. Niin onnistuneita kuvia ja ihania koiria! :D Liityin lukijaksi:)
    Millä muuten blogin yläkuva ja ulkoasu muutoinkin tehty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gimpiä käytän ja sitten koodailen systeemit paikoilleen :)

      Poista
  4. Anteeksi, jos vaikutan tyhmältä, mutta mikä on pinacollie?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa selittää sen paremmin, mutta siis esim. Nuka on lyhytkarvaisista vanhemmista ja kauempana suvussa on käytetty pehkoa :) Pinacollien turkki ei ole nahkan turkki, mutta harvemmin myöskään aivan pehko :D Menisköhän se jotenkin niin, että suvussa on kumpaakin turkkia.

      Poista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)